Siirry sisältöön

Perheiden tarinat osaksi vaikuttavuustutkimusta

Sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista puhutaan paljon. Palveluiden vaikuttavuudesta erityisperheiden arkeen käydään kuitenkin vähän keskustelua. Tutkija Ulla Särkikankaan blogisarjan viimeisessä osassa nostetaan esiin perheiden omien tarinoiden tärkeys.

Sote-uudistus on noussut jälleen uutisotsikoihin. Media kertoo, millaisia muutoksia suunnitellaan palveluiden järjestämiseen ja millaisia kustannusvaikutuksia muutoksilla tavoitellaan. Palveluiden vaikuttavuudesta asiakkaiden arkeen voi sen sijaan lukea lähinnä verkkokeskusteluista tai mielipideosastoilta.

Erityisperheiden tuen vaihtoehtoiskustannus on suuri

Erityislasten perheet tarvitsevat pitkäkestoisesti runsaasti palveluita. Merkittävä osa erityisperheistä kuuluu siihen noin kymmeneen prosenttiin väestöstä, joka kerryttää 70-80 prosenttia sote-palveluiden kustannuksista. Perheet ovat siis yhteiskunnan kannalta merkittäviä sote-asiakkaita.

Mutta tiedetäänkö, millaisia vaikutuksia palveluilla on perheiden jokapäiväiseen elämään? Pystytäänkö palveluiden avulla tukemaan ja ylläpitämään perheiden arkea niin, etteivät vanhemmat joudu luopumaan työssäkäynnistä tai pahimmassa tapauksessa lapsesta? Sillä jokainen huostaanotettu lapsi maksaa noin 130 000 euroa. Sen voi ehkä tulkita yhdeksi kotona tapahtuvan hoidon ja hoivan vaihtoehtoiskustannukseksi. Jos vanhempi joutuu uupuessaan luopumaan työnteosta, hän mahdollisesti muuttuu veronmaksajasta sosiaalitukien käyttäjäksi.

Tutkimustietoa tarvitaan vaikuttavuuden kehittämiseen

Poliittisilla päätöksillä vaikutetaan perheiden hyvinvointiin. Nämä päätökset tarvitsevat tuekseen tutkittua ja luotettavaa tietoa.

Kustannuksiin ja palveluiden tuotantoon liittyvän tutkimustiedon rinnalla olisi hyvä hyödyntää nykyistä enemmän tutkimuksia, jotka auttavat tunnistamaan erilaisia asiakasryhmiä sekä palveluiden todellista vaikuttavuutta. Asiakkaiden omat kertomukset avaavat ikkunan siihen, miten he itse ymmärtävät jokapäiväisen elämänsä. Tarinat voivat välittää sellaisia asiakkaiden ääniä, joita olisi muuten vaikea kuulla ja tunnistaa. Kertomusten ja tarinoiden analysointi mahdollistaaa uuden tiedon tuottamisen arjen sujuvuuden ja palveluiden vaikuttavuuden kokemuksista.

Vaikuttavuutta on vaikea kehittää, jos ilmiötä ja kohderyhmää ei pystytä rajaamaan. Siksi esimerkiksi erityisperheiden ja arjen haasteiden tunnistaminen on edellytys vaikutusten syntymisen mallinnukseen.


Kirjoittaja FT Ulla Särkikangas väitteli Helsingin yliopistosta 10.6.2020 aiheesta Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa – toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Tämä kirjoitus perustuu väitöskirjaan. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314663

Tutustu myös Ulla Särkikankaan aikaisempiin blogeihin:

Tekeekö palvelujärjestelmä erityisperheistä palvelijoita?

On aika puhua palveluiden digitalisoitumattomuudesta

Sote-palveluiden ristiriitaiset vaikutukset perheiden arkeen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *