Nepsymessut: Alaseminaari 4
Voit valita oman kiinnostuksesi mukaan yhden seuraavista:
Lapsen sosiaalinen toimintakyky ja kohtaamisen merkitys
Lapsen sosiaalinen toimintakyky ja kohtaamisen merkitys Neuropsykiatrisia piirteitä omaavien lasten sosiaalisen toimintakykyyn vaikuttavat monet tekijät. Se mitä näemme ulospäin, on vain jäävuoren huippu. Erityisesti kuormittavat tilanteet aktivoivat lapsissa selviytymiskeinoja, joita ympäristön on vaikea ymmärtää ja kohdata. Tieto sosiaalisen toimintakyvyn erilaisuudesta auttaa meitä ymmärtämään lasta, mutta samalla ammattilaisen ymmärrys omista selviytymiskeinoista auttaa kohtaamisen äärelle pysähtymisessä.
Satu Häkkinen
Neuropsykologi Satu Häkkinen on työskennellyt 15 vuotta neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten, nuorten ja aikuisten kuntoutuksen ja tutkimuksen parissa. Satu on myös kouluttaja ja työnohjaaja. Satu on kirjoittanut keväällä 2023 kirjan Tunnevalo: opas autismikirjon lasten kohtaamiseen kouluissa.
Neurokirjo ja sateenkaarevuus
Sateenkaarevuus ja neurokirjon piirteet kulkevat tutkimusten mukaan yleisemmin käsi kädessä, verrattuna neuroenemmistöön. Mutta mitä tutkimukset oikeastaan kertovat meille asiasta? Ja miten meidän tulisi huomioida tämä esimerkiksi seksuaalikasvatuksen yhteydessä? Mikä merkitys vertaistuella ja toisaalta turvallisilla tiloilla on, kun puhutaan kahden vähemmistön väestä? Käydään läpi myös konkreettisia keinoja, miten aikuinen voi tukea lasta/nuorta, joka pohtii omaa identiteettiään.
Reetta Kevätniemi, Setlementti Tampere
Koulutustaustani olen lähihoitaja ja sosionomi (AMK) sekä seksuaalineuvoja. Muu taustani: neurokirjon asioiden parissa lähes 15 vuotta tehnyt töitä, hyvin erilaisten tuen tarpeiden ja tehtävien äärellä. Ohjaan mm. joka toinen viikko Verkkonuorisotalo Loisteella (Setan hyvinvointia ja toimintakykyä sateenkaarinuorille-hanke) Loistava neurokirjo-ryhmää, joka on suunnattu sateenkaareville nuorille, joilla on myös neurokirjon piirteitä. Olen siis töissä myös Sinuiksi ry:llä seksuaalineuvojana, vaikka tähän tulenkin Omavoiman työntekijänä.
Vanhempien ero erityislapsiperheessä
– miten tuen lapsia ja vanhempia?
Vanhempien ero on tilastollisesti yleisintä erityislapsiperheissä, ja erityislapsi perheessä voi haastaa yhteistyövanhemmuutta eron jälkeen. Ero ja sen herättämät tunteet on tärkeää käsitellä, jotta muutokset eivät jää tuottamaan pitkäaikaista ahdistusta. Mitä on tärkeää huomioida työskennellessä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa, kun perheen vanhemmat eroavat? Kerromme lasten, nuorten ja vanhempien kokemuksista ja käymme läpi konkreettisia välineitä, mitkä helpottavat perheiden kanssa työskenteleviä huomaamaan tuen tarpeita ja auttamaan perheen kaikkia jäseniä eteenpäin yhdessä suurimmista perheitä koskettavista elämän kriiseistä.
Terhi Rapeli ja Piritta Kähkönen, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto
Kasvatustieteen maisteri Terhi Rapeli on Yhden vanhemman Perheiden Liiton toiminnanjohtaja, nuorten erotyöpajan kehittäjä ja Suomalaisen eroseminaarin -ohjaaja. Yhteisöpedagogi (YAMK) ja sosionomi (AMK) Piritta Kähkönen on Yhden Vanhemman Perheiden Liiton lasten ja nuorten toiminnan asiantuntija, nuorten erotyöpajan ohjaajien kouluttaja sekä erotyöpajojen ja lasten ryhmien ohjaaja.