Siirry sisältöön

Vastuullisuuden jäljillä

Vastuullisuus sen monissa eri muodoissa on paitsi vaatimus, myös mahdollisuus yhteiskuntavastuullisille toimijoille ja yhteiskunnallisille yrityksille. Vastuullisuus liittyy kaikkeen toimintaan asiakas- ja läheisyhteistyöstä kumppanuuksiin, prosesseista vastuulliseen taloudenpitoon, henkilöstöstä ympäristövastuullisuuteen.

Vastuullisuus ei ole koskaan itsestään selvää. Vastuullisuus ei tule automaattisesti organisaatiomuodon perusteella eikä yksittäinen sitoumus takaa vastuullisuutta. Jokainen meistä yksilöinä tai organisaatioina voi toimia vastuullisesti tai vastuuttomasti, tietoisesti tai tiedostamatta. Voisi jopa sanoa, että vastuullisuuteen ei voi oikein luottaa, niin nopeasti se muuttuu tai piiloutuu sertifikaatin taa. 

Vastuullisuus ei ole vain vastuuttomuuden puutetta tai toimia, jotka ovat vastoin lakeja ja perusoikeuksia.

Vastuullisuus on perusta: ajattelu- ja toimintatapa, jolle toiminta rakentuu ja johon kaiken toiminnan pitää palautua, mikäli vastuullisuus on totta.

Vastuullisuutta kuvataan monella eri määritelmällä. Vastuullisuus on läheinen käsite yritys- ja yhteiskuntavastuun, eettisyyden, arvolähtöisyyden, ihmisoikeusperustaisuuden, kestävän kehityksen sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden kanssa. Määritelmät muuttuvat ja elävät ajassa.  Lyhyesti sanottuna vastuullisuus ontekoja ja sitoumuksia, joilla on kestäviä myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja yhteisöihin, joissa toimimme.

Vastuullisuus organisaatiossa

Mikäli haluaa tarkastella oman organisaationsa vastuullisuutta, sitä voi pohtia esimerkiksi vastuullisuuden ilmenemismuotojen kautta: Missä asioissa vastuullisuus teidän organisaatiossanne näkyy? Mihin se kiinnittyy ja juurtuu? Mistä sen tunnistaa?

Alla on kuvattu niitä ilmenemismuotoja, joilla me Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä kannamme vastuuta yhteisöistä ja olemme vastuullisia yhteiskunnassa.

Sitoumukset luovat vastuullisuuden perustan. Sitoumukset pitävät sisällään julkilausutut sitoumukset ja lupaukset vastuullisuuteen liittyen, joita ovat muun muassa perustehtävä, visio, arvot ja strategia. Sitoumukset kertovat niistä asioista, joita pidämme tärkeinä.

Aika määrittää vastuullisuuden olomuodon. Aika liittyy oletukseen vastuullisuuden pitkäjänteisyydestä ja siihen sitoutumisesta. Samalla aika on myös ajassa elämistä ja ajan tuomien muutosten hyväksymistä ja niiden hyödyntämistä.

Arki todentaa vastuullisuuden. Arki on tekoja, joita teemme yhteisöissä joka ikinen päivä. Parhaimmillaan sitoumukset näkyvät arjen teoissa konkreettisina esimerkkeinä siitä, miten vastuullisuusvisiota toimeenpannaan ja toteutetaan. Agnes Hellerin mukaan kaikki mikä on ihmisille tärkeää, tapahtuu arjessa ja arki on jokaisen ihmisen elämän käytäntöä ja todellisuutta. Hellerin ajatuksia mukaillen myös vastuullisuuden pitää olla arkista, jos se on todellisia tekoja.

Tunteet ovat vastuullisuuden polttoainetta. Tunteetvoivat olla energiaa vastuullisille teoille, mutta toisaalta ne voivat aiheuttaa myös vastuullisuuteen liittyvää ahdistusta tai voimattomuutta. Jotta vastuullisuus voisi todentua organisaatiomme arjessa, on meidän kyettävä käsittelemään myös siihen liittyviä tunteita.

Jaettu on vastuullisuuden vuorovaikutusta ja viestintää. Organisaation on pystyttävä viestimään vastuullisuustavoitteensa ja sanoittamaan vastuullinen toimintansa. Jaettua vastuullisuutta on myös se, että teemme elämän monimuotoisuutta ja jokaisen ihmisen ihmisarvoa näkyväksi. Kerromme arjen tarinoita, joita muiden voi olla vaikea kuulla tai huomata, mutta joilla on merkitystä ihmisille itselleen tai jotka voivat muuttaa yhteisöjä ja yhteiskuntaa, jossa elämme. Vastuullinen vuorovaikutus ja viestintä luovat toimintakulttuuria, johon ihmisten on helppo liittyä, jossa on mukavaa ja merkityksellistä olla, ja joka ylläpitää kulttuuria, jossa voi ideoida ja kehittää yhdessä.

Vastuullisuus ekosysteemeissä

Organisaation vastuullisuus verkottuneessa maailmassa toteutuu yhä useammin suhteessa kumppaneihin, yhteistyöverkostoihin ja sidosryhmiin. Organisaatiolla on oltava yhteinen käsitys siitä, mitkä ovat ne kumppanuudet ja verkostot, ekosysteemit, joissa organisaatio toimii, mutta myös ne, joissa organisaation pitäisi toimia strategisten vastuullisuustavoitteiden ja vision saavuttamiseksi.

Yllä luetellut ilmenemismuodot ovat niitä, joita olemme itse tunnistaneet, mutta jos haluamme erottautua vastuullisuudella, meidän on pystyttävä luomaan ja kehittämään toimintaa, joka luo arvoa kaikille saman ekosysteemin toimijoille. Ekosysteemi voi olla se yhteiskunta, yhteisö tai verkosto, jossa toimimme.

Toiminnassa mukana olevien ihmisten, työntekijöiden, kumppaneiden ja rahoittajien on voitava kokea olevansa osa isompaa yhteiskunnallista muutosta, jonka tekeminen on oltava houkuttelevaa ja uudistamiseen kutsuvaa. Toimintaa, jossa halutaan olla mukana ja josta kaikki toimivat kokevat hyötyvänsä. Toimintaa, jossa voi tehdä yhteisiä ajassa ja arjessa eläviä sitoumuksia ja tekoja, jakaa tunnetta yhteisen tekemisen merkityksellisyydestä.  

Mitä vastuullisuus siis on? Se on vakavuutta ja keveyttä. Pysyvää ja muuttuvaa. Vastuullisuus on visioita ja tekoja arjessa. Vastuullisuus on globaalia ja osa lähiyhteisöjä. Vastuullisuus on sitä, että ottaa vastuun vastuuttomasta toiminnasta. Vastuullisuus elää tarinoissa, arvoissa, säännöissä ja prosesseissa, mutta muuttuu todellisuudeksi vasta tekojen – yhteisen tekemisen kautta. Vastuullisuus on valtava arkinen muutosvoima, jonka kautta visiot ja arvot muuttuvat mahdollisuuksiksi.



Kirjoittaja Petra Rantamäki on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnan johtaja.
Blogikirjoitus pohjautuu hänen Sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA kehittämistehtäväänsä Vastuu yhteisöistä, vastuullisuus yhteiskunnassa (2021).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.