Siirry sisältöön

Hyvä ikääntyminen -kysely herättää ajatuksia

Teimme tukea tarvitsevien ihmisten hyvää ikääntymistä koskevan kyselyn, jonka toteutimme yhdessä valtakunnallisen Hyvä ikääntyminen -verkoston kanssa. Kuntien ja kuntayhtymien vammaispalveluiden työntekijöilden vastauksissa nousivat esiin ikääntyvien ihmisten asuntojen ja päiväaikaisen toiminnan tarpeet.

Hyvä ikääntyminen -verkosto koostuu toimijoista, jotka kehittävät ikääntyneiden tukea tarvitsevien ihmisten elämänlaatua. Verkosto on avoin kaikille uusillekin toimijoille.

Hyvä ikääntyminen -verkosto kyselyn tekohetkellä:

  • Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, koollekutsuja
  • Me Itse ry
  • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
  • KVPS Tukena Oy
  • Nääsville ry
  • Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry
  • Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo

Jaoimme kyselyä jokaisen verkoston jäsenen omille yhteistyökumppaneille. Saimme kaikkiaan 59 vastausta. Teimme kyselyn vuoden 2021 alussa.

Ikääntyvien tukea tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa

Kehitysvammaisten ihmisten eliniän ennuste on noussut hurjasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Aikaisemmin kehitysvammaiset ihmiset kuolivat monistakin syistä ennenaikaisesti. Noin 20 viime vuoden aikana eliniän odote on kohonnut paljon.

Kyselyssä halusimme määrittää, minkä ikäisen tukea tarvitsevan ihmisen kuntien työntekijät näkevät ikääntyneeksi. Heidän määritelmänsä mukaan ikääntynyt on 61–66-vuotias tukea tarvitseva henkilö, mutta jo 40–45-vuotias voi olla jollakin mittapuulla ikääntynyt.

Asumisen järjestämiseksi tarvitaan nopeita toimia!

Kyselyssä selvitettiin, miten yli 40-vuotiaat tukea tarvitsevat ihmiset asuvat. Suurin osa heistä asuu ympärivuorokautisesti tukea tarjoavassa ryhmämuotoisessa asumisessa tai tuetusti omassa asunnossa. Iso osa heistä asuu edelleen lapsuudenkodissa vanhempiensa kanssa.

Itse ajattelen omaan kokemukseeni pohjaten, että kunnat ovat laitoshajautuksen myötä rakentaneet asumispalveluita laitoksista pois muuttaneille tukea tarvitseville ihmisille. Lisäksi asuntoja on rakennettu nuorille, joille perinteinen ryhmämuotoinen asumisyksikkö ei välttämättä ole ollut selkeä vaihtoehto.

Mitä on tapahtunut niille tukea tarvitseville, jotka ovat aina asuneet lapsuudenperheissään ja ovat nyt yli 40-vuotiaita? Heille ei ole rakennettu asumismuotoja lainkaan. Perheet ovat joutuneet tyytymään kohtaloonsa ja odottelemaan, koska on heidän lapsensa vuoro saada oma asunto. Monet perheet ovat kokemukseni mukaan valmiita muuttoon, mutta paikkoja heidän lapsilleen ei nyt ole tarjolla. Tämä asia tarvitsee nopeita toimia!

Ikääntyville tarvitaan päiväaikaista toimintaa!

Kyselyssä selvitimme päiväaikaisen toiminnan järjestämistä yhä kasvavalle seniori-ikäisten joukolle. Joissain kunnissa senioritoiminta sisältyi muuhun päiväaikaiseen toimintaan, joissain kunnissa senioreille oli aloitettu eläköitymisvalmennusta. Yllättävän isolla joukolla kunnista oli tehty päätöksiä, joiden mukaan yli 65-vuotiaille tukea tarvitseville ihmisille ei tarjota lainkaan päiväaikaista toimintaa. Tämä on mielestämme todella huolestuttava asia.

Tutkimustenkin mukaan me kaikki ihmiset passivoidumme, jos meille ei tarjota mitään virikkeitä tai erilaista toimintaa fyysisen liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämiseen. Tästä syystä olisi erityisen tärkeä, että tähän asiaan tartuttaisiin nyt, kun ikääntyneiden kehitysvammaisten ihmisten määrä koko ajan kasvaa. Tämän hetken palvelut eivät kohtaa nyt riittävällä tavalla ikääntyvien tukea tarvitsevien ihmisten tarpeiden kanssa.

Tarvitaan siis erilaisia eläkeläiskerhoja, joissa toiminta keskittyy esimerkiksi hyvinvointia ylläpitäviin asioihin: aivoterveyteen, liikuntaan ja oikeanlaiseen ravintoon. Tarvitaan erilaisia työtoiminnan muotoja, joissa työ joustaa ihmisen mukaan. Jos aikaisemmin on ollut mukana päivätoiminnassa viitenä päivänä viikossa, voikin tulla paikalle vaikka parina päivänä aamupäiväksi.

Varmasti meidän täytyy kehittää myös täysin uudenlaisia palveluvalikon mahdollisuuksia. Niitä meidän tulee kehittää yhdessä kuntien ja uusien hyvinvointialueiden kanssa.

Tutustu Hyvä ikääntyminen -raporttiin!
Hyvä ikääntyminen (2021)


Kirjoittaja Marjo Rikkinen työskentelee Ikäperhetoiminnan projektipäällikkönä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä.

Valokuva: Elina Leinonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.