Siirry sisältöön

Myös kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus hyvään ja arvokkaaseen ikääntymiseen

Kaisa Koivu ja Paiju Partanen suorittivat sosionomiopintojensa harjoittelun Mie tahon täyttä elämää! -hankkeessa. Nyt Kaisa ja Paiju kertovat harjoittelun aikana tekemistään havainnoista, joita he keräsivät mm. verkkokyselyllä.

Olimme melkein kolme kuukautta harjoittelussa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Mie tahon täyttä elämää! -hankkeessa. Tänä aikana pääsimme syventymään hankkeen teemaan, erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ikääntymiseen, upeiden ja rautaisten ammattilaisten johdolla.

Viime vuosikymmeninä kehitysvammaisten henkilöiden elinikä on pidentynyt huomattavasti. Silti kehitysvammaisten henkilöiden ikääntymisen erityispiirteistä tiedetään vielä varsin vähän.

Toteutimme osana harjoitteluamme Pohjois-Karjalan alueella verkkokyselyn vammaistyön ammattilaisille. Kyselyn avulla pyrimme kartoittamaan asiakkaiden ikääntymisen huomioimista toiminnassa ja palveluissa. Kyselyn vastaukset vahvistivat kokemustamme siitä, että hankkeessa olemme päässeet osaltamme vaikuttamaan tiedon lisäämiseen hyvin tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta.

Oikeus hyvään arkeen myös ikääntyessä

Kehitysvammaisten henkilöiden ikääntymiseen liittyy useita erityispiirteitä, mutta moni asia on yhteistä kaikkien ikääntyvien ihmisten kohdalla. Ravinnolla, liikunnalla ja aivojen aktivoinnilla on suuri merkitys siihen, miten ikääntyminen vaikuttaa toimintakykyyn. Tarvittavat liikkumiseen ja aistitoiminnan heikkenemiseen liittyvät apuvälineet sekä aktiivisuus ja mielekäs tekeminen auttavat ylläpitämään toimintakykyä.

Hyvä arki sisältää sopivassa suhteessa mielekästä tekemistä, sosiaalisia suhteita ja kokemusta yhteisöön kuulumisesta ja osallisuudesta. Se sisältää aktiivisuutta ja lepoa sekä terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä huolehtimista.

Hyvään arkeen kuuluu myös se, että ihminen voi elää omannäköistään elämää. Hyvän arjen mahdollistaminen on eniten kiinni asenteista ja halusta kehittää työtä asiakaslähtöisemmäksi. Valitettavan usein sille vastavoimana toimivat tiukasti vanhoissa toimitavoista kiinni pitäminen ja asiakasta passivoivat toimintatavat.

Eläkkeelle jäämisestä tulee puhua

Eläkkeelle siirtymisen suunnittelu hyvissä ajoin voi ehkäistä vastentahtoisesta ja äkillisestä siirtymästä johtuvan kriisin.

Väitöstutkija Sirpa Granö on tutkimuksessaan todennut, että päiväaikaisesta toiminnasta vanhuuseläkkeelle siirtymisessä on nähtävissä erityisesti kahta toimintamallia. Yksilökeskeinen toimintamalli ottaa huomioon kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheisensä toiveet sekä antaa mahdollisuuksia ja tukea omiin päätöksiin. Systeemilähtöinen toimintamalli noudattaa palvelujärjestelmän ehtoja, jolloin esimerkiksi työ- ja päivätoiminta loppuu tiettyyn määriteltyyn ikärajaan.

Työ- ja päivätoiminnan loppuessa ihminen voi pahimmillaan jäädä ilman aktiviteetteja ja sosiaalista elämää. Mie tahon täyttä elämää! -hankkeen loppuseminaarin asiantuntijapuheenvuoroissa sekä kyselymme vastauksissa nousi vahva toive, että vanhuuden eläkkeelle siirtymän käytännöt yhtenäistyisivät ja yksilökeskeinen eläkkeelle siirtymisen suunnittelu yleistyisi.

”Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus hyvään, ymmärtävään ja virikerikkaaseen vanhuuteen. Mieli pysyy virkeämpänä ja kokonaishyvinvointi on parempi, kun tarjotaan mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin. Mahdollisuuksia tavata eri-ikäisiä ihmisiä ja tehdä vielä niitä asioita, joista pitää”, tiivistettiin osuvasti yhdessä kyselymme vastauksessa.

Työntekijöillä onkin keskeinen rooli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvän ja arvokkaan ikääntymisen mahdollistajina.

Lähteet:

Granö, S., Miettinen, S., Tiilikainen, E. & Kontu, E. 2023. Transition to Retirement for Older People with Intellectual Disabilities—Staff Descriptions of the Process and Roles. Scandinavian Journal of Disability Research 25(1), 65–77. DOI: https://doi.org/10.16993/sjdr.9. 20.11.2023.

Kehitysvammaliitto. 2023. Eläkkeelle omien toiveiden mukaan vai palvelujärjestelmän ehdoilla. https://www.kehitysvammaliitto.fi/elakkeelle-omien-toiveiden-mukaan-vai-palvelujarjestelman-ehdoilla/. 20.11.2023.

Komulainen, P. & Vuori, I. 2015. Ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset ja liikuntaharjoittelu. Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nix01182. 20.11.2023.

Mieli. 2023. Eläkkeelle siirtyminen on suuri elämänmuutos. https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/elakkeelle-siirtyminen-on-suuri-elamanmuutos/. 20.11.2023.

Nyman, M. 2022. Kehitysvammaisen kuntoutus. Teoksessa Arvio, M., Aaltonen, S. & Lähdetie, J. (toim.) Kehitysvammainen potilaana. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 216–232.

Sauna-aho, O. 2019. Ikääntyminen ja kehitysvammaisuus. Turun yliopisto. OILI SAUNA-AHO: Ikääntyminen ja kehitysvammaisuus – kognitiiviset muutokset Williamsin, fragile X- ja Downin oireyhtymässä (utupub.fi). 10.11.2023.


Kirjoittajat Kaisa Koivu ja Paiju Partanen ovat Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita. Kaisa ja Paiju suorittivat harjoittelun Mie tahon täyttä elämää! -hankkeessa syksyllä 2023.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.