Siirry sisältöön

Yksilöllisyys voi toteutua henkilökohtaisen avun mahdollisuuksien kehittämisellä

Henkilökohtaisessa avussa tärkeintä on yksilöllisten tarpeiden toteutuminen. Lauri Kervinen kirjasi ajatuksia Kupillinen keskustelua -verkkotapaamiselta.

Kupillinen keskustelua on verkkotapaamisten sarja, jossa keskustelemme henkilökohtaisesta avusta eri teemoihin liittyen. Mukana on henkilökohtaisen avun käyttäjiä, avustajia, läheisiä, ammattilaisia ja muita asiasta kiinnostuneita.

Järjestimme tiistaina 16. maaliskuuta keskustelun teemalla henkilökohtaisen avun järjestämistavat. Verkkotapaamisessa oli mukana kaksikymmentä osallistujaa eri puolilta Suomea. Tässä blogissa tuodaan esille ajatuksia, joita keskustelussa syntyi ja jaettiin.

Henkilökohtaisessa avussa tärkeintä on yksilöllisten tarpeiden toteutuminen

Tilaisuuden osallistujat nostivat henkilökohtaisen avun kannalta tärkeimmäksi asiaksi palvelun yksilöllisen toteutumisen. Eri järjestämisvaihtoehtojen olemassaolo tukee tätä tarkoitusta.

Jollekin saattaa tuntua sopivalta työnantajamallin mukanaan tuomat laajat oikeudet. Hän myös hyväksyy järjestämistavan mukanaan tuomat velvollisuudet. Toiselle saattaa paremmin toimia palvelusetelin tai ostopalvelun mukanaan tuoma helpotus työnantajavelvollisuuksista. Hän on valmis tyytymään pienempiin vaikutusmahdollisuuksiin esimerkiksi avustajan valinnassa.

Henkilökohtainen budjetointi on nousemassa yhdeksi palveluiden suunnittelutavaksi. Siinä asiakas itse muotoilee oman palvelukokonaisuutensa ammattityöntekijöiden avulla. Henkilökohtaista apua ei kuitenkaan voi sellaisenaan korvata mikään toinen palvelu. Muut palvelut eivät tue osallisuutta ja itsenäistä elämää samassa laajuudessa.

Tilaisuuden osallistujat asettivat tärkeysjärjestykseen ne asiat, joita henkilökohtaisen avun onnistunut järjestäminen vaatii:

  1. Toimiva vuorovaikutus palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa.
  2. Palvelun ja järjestämistavan sopivuuden varmistaminen sekä
  3. Palvelun aikainen tuki ja ohjaus

Kaikissa järjestämistavoissa on vielä kehittämistä

Palvelusetelimallissa avustajilla on joskus omalta palveluntarjoajaltaan tulleet ohjeistukset siitä, missä asioissa asiakasta saa auttaa ja missä ei. Tämä ei ole kuitenkaan henkilökohtaisen avun mukaista. Henkilökohtaisen avun käyttäjällä tulisi olla palvelusuunnitelman mukaiset mahdollisuudet päättää itse, missä hän apua tarvitsee.

Palvelusetelimallia on vuosikaudet vaivannut myös se, että palvelun tuottamiseen annettu euromäärä ei ole seurannut kustannusten vuosittaista nousua. Tästä syystä monet palveluntarjoajat eivät pysty enää tarjoamaan henkilökohtaista apua. Ne, jotka vielä pystyvät, joutuvat tinkimään yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta.

Useat yrittäjät toimivat palvelusetelillä ja he voivat harvoin tuottaa isoja tuntimääriä. Syrjäseuduille palveluita tuottamaan on ollut mahdollista saada paikallisia palveluseteliyrittäjiä. Tuotettavien palvelujen sisällöissä koettiin olevan melko paljon eroja alueellisesti ja eri puolella Suomea. Keskustelussa vinkattiin, että kannattaa haastatella yrityksiä ennen valintaa ja kysyä minkälaista palvelua he sitoutuisivat tuottamaan, esimerkiksi kuinka paljon pystyy vaikuttamaan avustajan valintaan.

Ostopalvelumallissa haasteena on usein avustajien suuri vaihtuvuus. Se vaikeuttaa kommunikaatiota ja vuorovaikutuksen syntymistä avustajan ja avustettavan välillä. Myös ostopalvelumallissa rahaa palvelun yksilölliseen tuottamiseen on harvoin riittävästi.

Työnantajamallissa haasteena voi olla itselle sopivan henkilökohtaisen avustajan löytäminen ja työntekijän ohjaaminen työtehtävässä. Suoraan työmarkkinoilta rekrytoitavat henkilöt eivät aina ymmärrä henkilökohtaisen avustajan työroolia. Myös työnantajana toimisen vastuut ovat monenlaiset. Onneksi tukea on saatavilla kuntien ja esimerkiksi alueellisten henkilökohtaisen avun keskusten kautta.

Henkilökohtaisen avun keskuksissa on tarjolla erilaisia tukipalveluita. Esimerkiksi Pirkanmaan avustajakeskuksessa on alkuinfo kaikille työnantajamallin asiakkaille. Avustajien rekrytointipalvelussa on käytössä rekisteri avustajista. Heille lähetetään henkilökohtaisen avun hakijoiden laatimia työpaikkailmoituksia. Eksoten alueella puolestaan toimii avustajapalvelu Henkka, jossa tarjotaan tukea työnantajamalliin liittyen.

Tulevaisuudelta toivotaan nykyisten järjestämistapojen jatkumista

Kysyimme vielä osallistujilta, miten he haluaisivat tulevaisuudessa henkilökohtaista apua järjestettävän. Kaikki olivat sitä mieltä, että nykyinen tapa järjestää henkilökohtaisen avun palvelua on hyvä. Kehitysehdotuksena kunnan työntekijöistä koostuvaa työntekijäpankkia toivottiin helpotukseksi äkillisiin sijaistamistarpeisiin liittyviin tilanteisiin.

Seuraavan kerran Kupillinen keskustelua -tapahtuma järjestetään 10. toukokuuta aiheesta ”Mistä saadaan lisää henkilökohtaisia avustajia”.


Kirjoittaja Lauri Kervinen työskentelee projektipäällikkönä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä. Laurin vastuulla on henkilökohtaisen avun kehittäminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.