Siirry sisältöön

Yhteistyöllä saamme aikaan pysyvää muutosta

Muutosten läpivienti vaatii yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentamista. Kirsi Konola muistelee KEHAS-ohjelman ensimmäisiä vuosia, jolloin yksilöllisen asumisen ratkaisuja alettiin kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Tällä viikolla Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristöministeriö ja THL järjestivät yhdessä kehitysvamma-alan järjestöjen kanssa Tulevaisuuden asumisen tekoja -KEHAS-ohjelman juhlaseminaarin. 

Kehitysvammaisten asumisohjelma (KEHAS) käynnistyi vuonna 2010. Ohjelman tavoitteena oli kehittää yksilöllistä asumista lähiyhteisöissä ja siihen liittyviä tukipalveluja, vähentää laitosasumista sekä tukea muuttajia, läheisiä ja työntekijöitä muutoksessa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö oli monella tapaa hankkeen toteuttamisessa mukana. Itse sain osallistua vuosina 2010-2014 hankkeen seurantaryhmän työhön.

Meillä oli nykyisen STEAn, silloisen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitus Yksi naapureista -hankkeeseen, jossa tuettiin alueita muutosprosessissa. Hankkeen loppuraportissa on kerrottu onnistuneita tarinoita matkan varrelta ja se on edelleen hyvin ajankohtainen.

Muuttovalmennuksen kautta valmensimme lukuisia laitoksesta muuttavia kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään uudenlaiseen elämään lähiyhteisössä.  Vuosien varrella olemme rakentaneet koteja laitoksista muuttaville ihmisille ja tytäryhtiömme KVPS Tukena Oy tukee arjessa isoa määrää laitoksista muuttaneita henkilöitä. Lyhytaikaisen huolenpidon palveluilla on tuettu perheitä lähiyhteisöissä. 2010-luvun alkuvuosina koulutimme myös muuttovalmentajia alueille ja loimme verkoston, jossa nämä muutosta tukevat työntekijät saivat vertaistukea ja oppivat toisiltaan.

Tärkeintä on yhteinen ymmärrys ja luottamus

Oli todella hienoa kuulla Tulevaisuuden asumisen tekoja -juhlaseminaarin esityksiä. Mieleeni palasi intensiivinen yhteistyö, jota noina vuosina teimme eri toimijoiden kanssa. Ministeriöt, ARA, Stea, erityishuoltopiirit, kunnat ja järjestöt työskentelivät yhdessä. Huomio kiinnitettiin lähiyhteisöjen, kotien ja palvelujen rakentamiseen, ei niinkään laitosten purkamiseen.  

Noin 2000 kehitysvammaista ihmistä muutti pois laitosasumisesta ja on saanut paremmin omia toiveitaan ja tarpeitaan vastaavan kodin ja palvelut. Muutosta tehtiin olemassa olevaa kunnioittaen, samalla nähden myös se hyvä työ mitä laitosympäristössä oli tehty. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön rooli oli monin paikoin sparrata ja tukea muutoksessa. Työskentelimme laitosten työntekijöiden kanssa ja pohdimme, mitä muutos tarkoittaa heidän työssään. Muuttajien ja perheiden kanssa kehitimme malleja, joilla saatoimme tukea erittäin paljon tukea tarvitsevia muuttajia muutoksessa ja omaan kotiin kotiutumisessa.

Muutoksen läpivienti yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnan tasolla vaatii yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentamista. Tämä on prosessin keskeinen oppi ja kantaa tänäkin päivänä. Muistamme lämmöllä kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa saimme vuosia tehdä yhteistyötä muutoksen mahdollistamiseksi, erityisesti mielissämme ovat jo edesmenneet Olavi Hietaharju ja Tommi Kivimäki.

Tukea tarvitsevien ihmisten mahdollisuus yksilölliseen elämään on turvattava myös jatkossa

Tällä hetkellä valmistellaan uutta Vammaispalvelulakia. Hallituksen esityksen 159/2018 sivulla 117 mainitaan, että kehitysvammalain kumoutuessa järjestettäisiin kehitysvammalain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua terveydenhuoltoa ja mainitussa säännöksessä olevia muita terveydenhuoltoon liittyviä palveluja vastaavat palvelut terveydenhuoltolain nojalla. Tämä kokonaisuus on arvioitava uudelleen osana lainvalmistelua. Näissä palveluissa tarvitaan osaamista niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon puolelta (mm. kriisipalvelut haastavan käyttäytymisen tilanteissa). Eniten apua ja tukea tarvitsevien ihmisten palvelut ja mahdollisuus yksilölliseen elämään on turvattava jatkossakin, ja siinä tarvitaan toimivia palveluita ja yksilöllisiä ratkaisuja kaikkein haastavimpiin tilanteisiin.

Voimme iloita siitä hyvästä työstä, jonka olemme yhdessä tehneet. Kehas-ohjelman alkutaipaleella Suomi ei ollut vielä ratifioinut YK:n sopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Nyt kun sopimus on osa voimassa olevaa lainsäädäntöä, meillä on hyvä yhteinen suunta vammaisten ihmisten oikeuksien edistämiseksi myös tulevissa sote-rakenteissa.  Tämä vaatii edelleen luottamuksen rakentamista ja sitoutumista yhteistyöhön.


Kirjoittaja Kirsi Konola on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja. Ennen nykyisessä tehtävässään aloitamista 1.11. hän on työskennellyt kehittämistoiminnan johtajana vuodesta 2007 alkaen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *