Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen heikentäisi vammaisten ihmisten oikeuksia
Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. On ehdotettu, että voimaantuloa siirrettäisiin vähintään vuodella eteenpäin.
Uuden vammaispalvelulain on määrä tulla voimaan 1.10.2023, mutta sen toimeenpano uhkaa siirtyä jälleen. Lakiuudistus on kauan odotettu ja hyvin tarpeellinen ja vastustamme uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä.
Saimme mahdollisuuden tehdä uuden lausunnon sekä kutsun viedä terveisemme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemistilaisuuteen 8.9.
Lausuntomme pääkohdat ovat tiivistettynä seuraavat:
- Vammaisten ihmisten palveluiden ja oikeuksien toteutumista ei saa heikentää.
- Voimassa oleva lainsäädäntö on vanhentunut ja osittain puutteellinen, eikä täytä täysin perustuslain tai YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia. Pitkään valmisteltu uusi vammaispalvelulaki ottaa huomioon erilaiset toimintarajoitteet nykyistä paremmin, jotta henkilöt kuten neurokirjon ihmiset eivät jäisi väliinputoajiksi palvelujärjestelmässä.
- Hallitusohjelmassa linjataan henkilökohtaisesta budjetoinnista ja valinnanvapaudesta palveluiden hankinnassa. On tärkeää, että henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotolle varataan riittävät resurssit ja se tapahtuu hallituskauden aikana.
Henkilökohtaisen budjetoinnin mallin etuja ovat mm.- Se on sovitettavissa osaksi uudistuvaa vammaislainsäädäntöä.
- Se tukee hyvinvointialueille asetettuja tehtäviä ja antaa välineitä toimia tilanteessa, jossa väestörakenteen, -kehityksen ja maantieteen erot ovat suuret.
- Se lisää osallisuutta omien palveluiden ja niiden toteuttamista koskevassa päätöksenteossa sekä valinnanvapautta monituottajuuteen perustuvassa hyvinvointimallissa.
- Se mahdollistaa olemassa olevien palvelujen järjestämisen joustavammin ja asiakkaan yksilölliset tarpeet paremmin huomioiden.
Kustannussäästöjä ei synny säästämällä välttämättömistä vammaispalveluista.
Lisätietoja antaa
