Siirry sisältöön

Vaikuttavia, eettisesti kestäviä palveluita kuntalaisille

Elina Leinonen

Yhteiskunnallisena yrityksenä olemme allekirjoittaneet Arvoliiton kuntavaalikannanoton, jonka keskiössä ovat ihmislähtöiset palvelut.

Me yhteiskunnalliset yritykset haluamme kuntavaalien alla keskustella vaikuttavista ja vastuullisista palveluista, joiden hankkiminen on kunnille jo nyt mahdollista. Kuntapäättäjät voivat olla valitsemassa kuntalaisille eettisesti kestäviä ja arvopohjaisesti tuotettuja palveluita. Tässä kirjoituksessa neljä konkreettista ehdotusta miten.

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat ihmislähtöisiä palveluita

Yhteiskunnalliset yritykset ovat kunnille erityisen hyviä kumppaneita silloin, kun halutaan ennaltaehkäistä, hakea pitkän aikavälin vaikuttavuutta ja varmistaa palvelujen eettisyys ja ihmislähtöisyys.

Me yhteiskunnalliset yritykset olemme sitoutuneet tekemään liiketoimintaamme yhteiskunnan hyväksi. Emme pyri tuottamaan maksimaalista voittoa omistajillemme, vaan käytämme mahdollisen voittomme omien palveluidemme kehittämiseen ja yhteiskunnallisen tehtävämme edistämiseen. Yhteiskunnallinen tehtävä on olemassaolomme tarkoitus ja työmme tärkein motiivi, ja se on myös kirjattuna yhtiöjärjestyksiimme tai sääntöihimme.

Kohti asiakaslähtöisyyttä

Kuntalaisen ääni tulisi kuulua palveluiden hankinnoissa paremmin: Millainen olisi hänen mielestään hyvä palvelu? Kuntalaisella tulisi myös olla paremmat mahdollisuudet valita palvelu, mistä hän itse kokee hyötyvänsä, sekä halutessaan osallistua palvelun kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat yhteiskunnalliset yritykset ovat erityisryhmien tilanteiden ja tarpeiden erityisasiantuntijoita. Näissä yrityksissä asiakas ja tämän läheiset ovat mukana palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa, usein myös päättävissä pöydissä, kuten hallituksissa asti.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä ajatellaan, että paras vaikuttavuus syntyy, kun ihminen itse on mahdollisimman paljon mukana itseään koskevissa prosesseissa. Oli kyse sitten ikäihmisestä, joka saa itse päättää oman päivärutiininsa, kehitysvammaisesta, joka valitsee oman kotinsa sisustuksen, tai lastensuojelun asiakasperheestä, jossa oman työntekijän avulla laitetaan yhdessä arkea järjestykseen.

Miten etenemme kohti vaikuttavampia palveluita?

Olemme koonneet muutamia ehdotuksia, joiden avulla kuntapäättäjät voivat ohjata oman kuntansa hankintoja vaikuttavammiksi. Keskustelemme ja annamme esimerkkejä näistä mielellämme!

1. Hyödynnetään käänteistä kilpailutusta

Käänteisessä kilpailutuksessa (ranskalainen urakka) hankinnalle määritellään maksimihinta ja palveluntuottajat tarjoavat mitä tuloksia ja minkä tasoisia palveluita he voivat hinnalla tuottaa. Käänteisessä kilpailutuksessa kunnan on tärkeä miettiä hintaa asettaessaan, että hinnalla yli päänsä on mahdollista tuottaa laadukasta palvelua.

2. Kehitetään vaikuttavuusperusteisia hankintoja

Vaikuttavuusperusteisessa hankinnassa ostetaan palvelun sijaan asiakkaalle ja yhteiskunnalle koituvaa hyötyä, esimerkiksi työllistymistä ja hyvinvoinnin lisääntymistä, työllisyyspalvelun tai sosiaalipalvelun sijaan. Vaikutusten hankinta on aidosti asiakaslähtöistä, kun palveluita ei ole lyöty lukkoon aikaisessa vaiheessa, vaan ne voidaan räätälöidä asiakkaan tilanteen mukaan ja häntä aidosti hyödyttäen. Hyvin määritellyt vaikutusten hankinnan kannusteet tuottavat parhaan hinta-laatusuhteen ja tehostavat myös verovarojen käyttöä.

Systemaattista vaikuttavuustietoa palveluista on nykyään olemassa vähän, joten hyppääminen hankinnoissa vaikutusperusteisiin kannustimiin vaatii mittareiden määrittelyä, sekä tiedonkeruun ja hyödynnettävyyden kehittämistä yhdessä palveluiden tuottajien kanssa.

3. Lisätään vaikutusten ja vaikuttavuuden ennakkoarviointia

Vaikutusten ennakkoarviointi on strateginen työkalu hankintojen suunnittelussa. Ennakkoarviointien avulla selvitetään merkittävien hankintojen hyvinvointiin, työllisyyteen sekä ympäristöön kohdistuvia todennäköisiä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia.

Yritysvaikutusten arvioinnilla voidaan varmistaa, että hankinnoissa huomioidaan niiden vaikutukset myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja koko palveluntuottajakentän kehittymiseen.

4. Hyödynnetään työllisyys- ja muita vastuullisuuskriteereitä

Työllisyyskriteerien hyödyntäminen hankinnoissa parantaa vaikeassa työmarkkina- asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Laajamittaisella kriteerien hyödyntämisellä luodaan työpaikkoja edullisesti. Työllisyysehdon hyödyntäminen on erittäin kannattava ratkaisu, sillä yhden osatyökykyisen työllistämisen julkistaloudellinen positiivinen nettovaikutus on n. 13 000 euroa vuodessa, eikä työllisyyskriteerien käyttö ole selvitysten mukaan lisännyt hankinnoissa kustannuksia.

Me allekirjoittaneet yhteiskunnalliset yritykset kannatamme näitä ratkaisuehdotuksia ja olemme mielellämme yhdessä kuntien kanssa kehittämässä kuntalaisten palveluita vaikuttavammiksi ja ihmislähtöisemmiksi.

1.3.2021 Ympäri Suomen

Pentti Lemmetyinen, hallituksen puheenjohtaja, Arvoliitto, toimitusjohtaja, Setlementtiliitto
Ulla Nord, toimitusjohtaja, Arvoliitto
Antti Kylliäinen, toimitusjohtaja, Lykeion oy
Ari Tuupainen, toiminnanjohtaja, Harjulan setlementti ry
Eija Teerineva, toiminnanjohtaja, Setlementti Ukonhattu ry
Heli Kotilainen, toimitusjohtaja, Setlementtiasunnot oy
Jere Saarela, toimitusjohtaja, Semne oy
Juha Kaakinen, toimitusjohtaja, Y-Säätiö
Johanna Nyström, Aspa Palvelut Oy
Kaisa Nyberg, toimitusjohtaja, LivingSkills oy
Kari Hahl, toimitusjohtaja, Jyränkölän setlementti
Kirsi Konola, toimitusjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Marianne Heikkilä, pääsihteeri, Marttaliitto
Marika Lohi, puheenjohtaja, Osuuskunta Ehta Raha
Markus Raivio, toimitusjohtaja, Muutostoimisto Ikinori oy
Marja Pajulahti, toimitusjohtaja, Invalidisäätiö
Nina Luukkainen, pääsihteeri, Urheiluopistojen yhdistys
Olli Holmström, toimitusjohtaja, Helsingin Diakonissalaitos
Pasi Hedman, toimitusjohtaja, Parik-säätiö
Petri Jakonen, toimitusjohtaja, Eerikkilä sport & oudoor resort
Reijo Koivula, toiminnanjohtaja, Setlementti Pori
Riikka Juntunen, pääsihteeri, Suomen Paralympiakomitea
Riikka Manninen, toiminnanjohtaja, Rientolan setlementti
Sami Hakkarainen, puheenjohtaja, Kreatos films osuuskunta
Sari Rautio, puheenjohtaja, Suomen Paralympiakomitea
Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö
Synnöve Sternberg, toiminnanjohtaja, Setlementti Louhela ry
Tiina Mäkelä, toimitusjohtaja, Lahden diakonialaitos
Teemu Karhu, toimitusjohtaja, BearIt Oy
Tuomas Koskela, toimitusjohtaja, Aspa-säätiö & Aspa Asiantuntijapalvelut Oy
Tuomo Valve, sidosryhmäjohtaja, SOS-Lapsikylä ry
Tuulia Järvinen, toimitusjohtaja, Venner Oy

LISÄTIETOJA ANTAA

Ulla Nord, toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry
ulla.nord@arvoliitto.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *