Uusi koti ei synny tyhjästä
Monen mutkan ja onnistuneen muuttovalmennuksen jälkeen Rovaniemellä Pohjolankadun tuetun asumisen yksikössä eletään nyt tyytyväistä arkea.
Rovaniemen kaupungin Pohjolankadulla tuotetaan tuettua asumista erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden omiin koteihin. Uusi tuetun asumisen yksikkö perustettiin keväällä 2019 ja asuntoihin muutti 15 asiakasta. Asunnot ovat ihan tavallisessa kerrostalossa, muiden asukkaiden keskellä. Enemmistö asiakkaista muutti lapsuudenkodeistaan ja osa muista asumisyksiköistä. Kaikille heille oli muuttovaiheessa tärkeää päästä kotiin, jossa on “oma tupa, oma lupa” eli saa elää oman näköistä elämää. Muuttovalmennuksessa olivat mukana muuttajat ja läheiset. Nyt on hyvä hetki pohtia, mitä kaikkea uuden asumisyksikön perustaminen vaatiikaan työntekijöiden näkökulmasta.
Muutto on pitkä prosessi
Ennen muuttovalmennuksen aloittamista sosiaalityöntekijä teki kaikille asiakkaille palvelutarpeen arvioinnin, jossa käytiin alustavasti läpi asiakkaiden toimintakyky, tuen tarpeet sekä omat toiveet muuton ja asumisen suhteen. Sosiaalityöntekijä Laura Tiitisen mukaan palvelutarpeen arviointia on haastavaa tehdä lapsuuden kodissa asuville, koska siellä on usein muodostunut totuttuja toimintatapoja ja rooleja, joita on vaikea havaita. Kodissa esimerkiksi vanhemmat saattavat huomaamattaan tehdä paljon asioita nuoren puolesta, jolloin nuoren taidot niillä osa-alueilla eivät kehittyneet. Nuoret myös saattavat “passuuttaa” vanhempiaan, eivätkä halua ottaa vastuuta sellaisista asioista, jotka ovat olleet aikaisemmin vanhempien vastuulla.
Lapsuudenkodeista muuttaneiden kodeissa käytiin tekemässä ennen muuttoa Kykyri-arviointi, jonka avulla saatiin tietoa nuoren asumisen tuen tarpeista. Samalla haastateltiin muuttavaa nuorta ja hänen vanhempiaan. Ohjaaja Sari Tiuraniemi näkee tärkeänä, että tutustuminen aloitetaan ennen varsinaista muuttoa, jotta nuori ja hänen vanhempansa saavat tietää, ketkä kaikki tulevat olemaan nuoren arjessa mukana uudessa kodissa.
Muutaman muuttajan kanssa ehdittiin tehdä muuttovalmennusta pitkään jo ennen varsinaista muuttoa. Nuorille tehtiin muuttokansiot, joihin kerättiin kuvia tulevasta asunnosta ja sisustustoiveista. Kansioon lisättiin tietoa muuton lähestyessä.
Varaudu haasteisiin
Nuorelle muutto voi olla menestystarina tai kriisi – tai kaikkea siltä väliltä. Nuoren muuttajan käytös voi taantua muuton jälkeen. Silloin työntekijöiden on tuettava nuorta ja sekä perhettä takapakin ylitse. Joskus voi käydä niin, että muuton jälkeen havaitaan, ettei asumisen muoto tai palvelu ole nuorelle sopiva. Silloin arvioidaan tilannetta uudestaan ja tehdään uusi valinta asumisen suhteen. Voi käydä, että muuton jälkeen nuori ikävöi takaisin lapsuuden kotiin niin paljon, ettei itsenäistyminen vielä onnistu. Jos on asunut koko elämänsä muiden perheenjäsenten ympäröimänä, voi omassa kodissa asuminen tuntua liian yksinäiseltä. Nuoren ja läheisten kanssa kannattaa tehdä kriisisuunnitelma, jossa sovitaan toimintamallit mahdollisiin kriisitilanteisiin.
Läheiset mukaan suunnitteluun
Pohjolankadun yksikön perustamista oli suunniteltu jo vuosia ja suunnitteluvaiheessa osallistettiin asiakkaita ja omaisia. Asiakkaiden ja omaisten toiveiden mukaisesti yksikkö perustettiin lähelle keskustaa. Läheiset olivat mukana yksikön suunnittelussa, palvelutarpeen arvioinnissa ja Kykyri- toimintakykyarvioinnin tekemisessä. Lisäksi kuukausi ennen muuttoa järjestettiin asiakaskahvila, jossa kerättiin omaisilta ja asiakkailta muuttoon liittyviä toiveita, pelkoja ja odotuksia, sekä vastattiin moniin kysymyksiin. Asiakaskahvilassa oli myös kokemusasiantuntijoita kertomassa omista muuttokokemuksistaan. Työntekijät tarvitsevat paljon tietoa nuoren taustoista ja reagointitavoista, eikä tätä tietoa saada ilman läheisiä.
Tutustumiselle varataan aikaa
Muuton jälkeen on tärkeää nähdä asiakkaan kanssa melkeinpä päivittäin. Muutto voi herättää monia tunteita ja kysymyksiä, joihin mietitään yhdessä ratkaisuja. Nuoren todellinen tuen tarve selviää vasta muuton jälkeen, kun hän on itse vastuussa kaikista kodin askareista. Kestää aikansa, että nuori oppii kysymään tukea ja neuvoja työntekijöiltä, eikä soita joka asiassa ensin kotiin vanhemmilleen. Nuoren muutto voi olla vanhemmille haastavaa aikaa ja vanhemmilta tarvitaan kärsivällisyyttä. Uuteen kotiin totuttelu ja sopeutuminen vie paljon aikaa. Saatetaan tarvita jopa puolen vuoden harjoittelu, jotta nuori uskaltaa olla ensimmäisen yön omassa kodissaan.
Työntekijältä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä, sillä nuori voi olla muuton jälkeen vähän hukassa ja suhtautua työntekijään ristiriitaisin tuntein.
Kolme vinkkiä muille aloittaville asumisyksiköille
1) Suunnitteluun tarvitaan paljon aikaa ja sitoutunut moniammatillinen työryhmä, joka ottaa vastuun koko toiminnan käynnistämisestä ja sen organisoinnista. Työryhmään tulisi kuulua ainakin esimies, yksikön työntekijät ja sosiaalityöntekijä.
2) Kannattaa käydä tutustumassa muihin lähiaikoina perustettuihin vastaaviin yksiköihin ja ottaa muilta oppia.
3) Muuttovalmennukseen, muuttaviin asiakkaisiin tutustumiseen ja huolelliseen palvelutarpeen arviointiin tulee panostaa, jotta yksikköön on muuttamassa oikeat asiakkaat, oikeaan aikaan.
Opimme, ettei uuden yksikön perustaminen ole helppoa. Muuttovalmennuksen toteuttamiseen olisi tarvittu vielä enemmän aikaa ja resursseja. Olisi hyvä, että uudessa yksikössä olisi useampi muuttovalmennukseen perehtynyt työntekijä. Monia asioita luotiin tyhjästä. Puoli vuotta perustamisen jälkeen toiminta on käynnissä täydellä vauhdilla ja siitä on tehty palvelu, jossa on huomioitu jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet ja haaveet. Yksikön tulevaisuus näyttää valoisalta!
#ittepäättää
Tämä blogi syntyi marraskuussa Rovaniemellä järjestetyn Tarinoita muuttamisesta -päivän innoittamana.
Kannattaa tutustua Kehitysvammaisten Palvelusäätiön julkaisuihin, joista saat käytännön vinkkejä muuttoon valmistautumisessa:
Kaikkiin julkaisuihin pääset tästä linkistä.
Kirjoittajat: Sari Tiuraniemi toimii Rovaniemellä Pohjolankadun tuetun asumisen yksikön ohjaajana. Laura Tiitinen on erityisryhmien asumispalveluiden vastaava sosiaalityöntekijä.
