Siirry sisältöön

Unelmien kaksiossa kelpaa elää!

Henna Mäkelä muutti pari vuotta sitten toivomaansa kaksioon, jonka Kehitysvammaisten Palvelusäätiö osti. Samoihin aikoihin Henna sai työpaikan siistijänämme Tulppaanitalosta. Hennan mielestä hänen asiansa ovat nyt 23-vuotiaana mallillaan.

Kangasalan Sanomat 30.12.2020

Hennan sisustuksessa kierrätys yhdistyy mielenkiinnon kohteisiin.
Peli- ja animeharrastajalle kaksiossa riittää yksityiskohtia katseltavaksi.

Kaksion Henna Mäkelä halusi ensimmäiseksi omaksi asunnokseen, ja kaksioon hän myös pari vuotta sitten muutti.  

Tilaa totisesti tarvitaan, sillä Hennan lisäksi oman tilansa vaativat kymmenet pehmohahmot ja monta hyllymetriä pelejä, kirjoja sekä muuta anime-, manga- ja cosplayharrastajalle tähdellistä esinettä. 

Vaikka tavaraa on paljon, asunnon yleisilme on siisti ja iloisen värikäs. Mitäpä muuta voisikaan odottaa nuorelta naiselta, joka päätyökseen vastaa Tulppaanitalon viidennen kerroksen puhtaanapidosta? 

Tapulintiellä sijaitsevan kerrostalokaksion omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, mutta Henna voi halutessaan asua siinä vuokralla vaikka koko loppuelämänsä.  

Itsenäisen asumisen rutiineihin ja askareisiin Henna sai aluksi viikoittain apua ja neuvoja kehitysvammahuollon tuetun asumisen ohjaajalta. Sittemmin käyntiväli on harventunut kuukauteen.

Asiat mallillaan

Henna muistelee mieltyneensä heti ensimmäisellä näytöllä nykyiseen kotiinsa. Noin 60 neliömetriin mahtuu kotoisa keittiö, väljä makuuhuone, valoisa olohuone, vessa ja vaatehuone. Niitä täydentävät taloyhtiön yhteiset tilat, sauna ja pyykkitupa. 

Hennan mielestä hänen asiansa ovat nyt 23-vuotiaana mallillaan. Oman kodin ja palkkatyön lisäksi hänen elämäänsä rikastuttavat samanhenkiset ystävät ja antoisat harrastukset.  

Vielä kun korona hellittäisi, jotta Pähkinäkallion toimintakeskuksen ryhmät pyörähtäisivät jälleen käyntiin.

Luopioisista kotoisin oleva Henna kävi ala- ja yläkoulun Pälkäneellä, josta hänen matkansa jatkui Kiipulasäätiön ammatilliseen koulutukseen. 

– Osallistuin kahteen valmentavaan koulutukseen, joista toinen järjestettiin Hämeenlinnassa ja toinen Turengissa. Kolmen vuoden aikana sain suoritettua kotityön ja puhtaanapidon ammattitutkinnon. 

Turengista Henna muutti Kangasalle, jossa hän asui oppimisjaksonsa ajan Kaarinan kodissa Pikkolassa. Sieltä hän kulki Pähkinäkallion toimintakeskukseen, jonka henkilökunta huomasi saaneensa avukseen määrätietoisen ja ammattitaitoisen ihmisen. 

Pähkinäkalliossa Henna tutustui ohjaaja Tommi Ruokoseen. Tommin puoleen Henna kääntyi, kun halusi hakea Tulppaanikodilla avoinna ollutta työpaikkaa. Yhdessä he laativat hennamaisen hakemuksen ja aloittivat työhaastatteluharjoitukset. 

Kuten jo edellä kerrottiin, Henna sai paikan. Työvalmentajan avustuksella tehtävät tulivat nopeasti tutuiksi. 

– Käyn töissä kolmena päivänä viikossa. Siivouksen lisäksi autan toimistotöissä. Olen esimerkiksi tallentanut asiakaskyselyiden vastauksia tietokoneelle ja hiljakkoin postitin 1102 kirjettä.  

Tulppaanitalossakin Hennan kyvyt on pantu merkille. Hän on saanut huolehtiakseen osan uusien toimitilahuoltajien työhön perehdytyksistä. 

Henna Mäkelä on kiinnittänyt Sanni-julisteita seinille.
Muusikko on hänen suuri idolinsa.

Itseluottamuksen kasvaessa Hennasta on kehkeytynyt rohkea esiintyjä. Hän on käynyt kokemusasiantuntijana kertomassa elämästään, opinnoistaan, työstään ja harrastuksistaan muun muassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. 

– Korostan puheenvuoroissani ihmisten tasavertaista, hyvää kohtelua. Mallia voi ottaa cosplay-maailmasta, jossa kaikkiin suhtaudutaan ystävällisesti ja arvostaen. 

Henna kertoo kohdanneensa kiusaamista muun muassa koulukyytien aikana ja yläkoulussa, jossa häntä ei huolittu muiden joukkoon. Hän ei kuitenkaan ole jumittunut toisten määrittämään rooliin, vaan puskee elämässä eteenpäin omilla ehdoillaan. 

Vaikka asunnon vuokra haukkaakin ison osan Hennan palkka- ja eläketuloista, jää rahaa käytettäväksi muuhunkin. 

– Laitan joka kuukausi säästöön 100 euroa. Aion hankkia ompelukoneen, jotta voin opetella ompelemaan itse cosplay-asuni, Henna kertoo. 

Hän kuuluu Tracon ja Tampere kuplii -tapahtumien vakikävijöihin, joskin koronan vuoksi nekin peruuntuivat tältä vuodelta. 

Lempihahmokseen Henna nimeää Kingdom of Hearts -pelistä tutun Soran. 

– Sora asettaa ystävänsä kaiken edelle. Ajattelen samoin ja haluan toimia Soran lailla.

Soran lisäksi Henna ihailee Sannia. 

– Tykkään Sannin sanoituksista, joissa hän kertoo omasta elämästään. 

Siskon luokse yökylään

Ystävien, harrastusten ja työn lisäksi Hennan sydämessä on sija perheenjäsenille. Eija-sisko perheineen asuu vajaan kilometrin päässä, ja siskokset pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. 

– Vaikka välimatka on lyhyt, menen siskon luo mielelläni yökylään. Nytkin viikonloppuna valmistelimme yhdessä joulua. 

Siskon keittiöstä liikenee usein Hennallekin evästä kotiin vietäväksi. 

– Työpäivän jälkeen olen yleensä niin väsynyt, etten jaksa laittaa itselleni ruokaa. Jos siskoani ei olisi, söisin enemmän valmisaterioita. 

Puheista päätellen sisko myös ymmärtää Hennaa parhaiten. Eija bongasi Kingdom of Heartsin ykkösosan aikoinaan kirpputoripöydältä, ja Eijalta Henna sai lahjaksi hienon pelituolin. Siinä kelpaa pelailla, katsella elokuvia tai selailla puhelinta.

Vanhempiensa luokse Luopioisiin Henna matkustaa joka toinen viikko.

Seudullinen yhteistyö lisää vaihtoehtoja kehitysvammaisten asumispalveluihin

Kangasalan kaupunki tarjoaa ohjatun ja ympärivuorokautisen autetun asumisen palveluita kehitysvammaisille kolmessa omassa yksikössä: Pikkolassa sijaitsevissa Kaarinankodeissa ja Juhanankartanossa sekä Kuussalongissa Suoramalla.

Tuetun asumisen ohjaaja tukee itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia. Asumista järjestetään myös perhehoidossa.

Hiljakkoin vammaispalvelun johtajaksi valitun Ritva Ahtenevan mukaan kaupungin omat yksiköt ovat riittäneet vastaamaan kysyntään viime vuosina melko hyvin.

– Asukkaiden vaihtuvuus yksiköissämme on pientä, sillä muuttajat asettuvat yleensä jäädäkseen.

Ahteneva arvioi palvelutarpeen olevan kasvussa, sillä yhä useampi kehitysvammaisen huoltaja käy töissä kodin ulkopuolella.

– Työssäkäynnin ja aikuisen kehitysvammaisen hoitamisen yhdistäminen on usein käytännössä hankalaa. Toisaalta kehitysvammaiset haluavat muiden nuorten tavoin itsenäistyä ja aikuistua muutamalla pois kotoa.

Kangasala mukana seudullisessa kilpailutuksessa

Jotta omilleen muuttaminen olisi jatkossakin mahdollista kaikille halukkaille, osallistuu Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alue ensi vuonna kehitysvammaisten asumispalveluiden seudulliseen kilpailutukseen.

Ahteneva pitää kilpailutusta hyvänä. Hän toivoo, että kilpailutuksen myötä palveluita tulee tarjolle laajemmin lähialueella ja myös vastaamaan erilaisiin asumisen tarpeisiin.

– Oman yhteistoiminta-alueemme asukaspohja on siinä määrin pieni, ettei erityisiin tarpeisiin suunnattuun asumispalveluun välttämättä löydy kaikkia asukkaita Kangasalan–Pälkäneen alueelta. Kilpailutus voi tuoda lähiseudulle myös uusia asumisen vaihtoehtoja.

Tarpeita vastaavan asumisjärjestelyn vuoksi jatkossa voi joillakin olla edessä muutto toiselle paikkakunnalle. Nytkin kangasalalaisia asuu asumispalveluissa muilla paikkakunnilla.

Tällä hetkellä noin 90 kangasalalaista on kehitysvammaisille suunnattujen asumispalveluiden piirissä. Heidän asumisjärjestelyihinsä kilpailutus ei vaikuta.

Tarpeet yksilöllisiä

Ahteneva muistuttaa, että kehitysvammaisten asumispalvelun tarpeet ovat yksilöllisiä. Osa kaipaa paljon erilaista tukea päivittäin, osan kanssa asioidaan kerran pari kuukaudessa.

– Autamme joustavasti ja tarpeen mukaan esimerkiksi kotitöissä sekä asioiden hoidossa. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset voivat elää hyvää elämää omin ehdoin ja edellytyksin.

Osa kehitysvammaisista asuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön omistamassa asunnossa vuokralla. Säätiö hankkii asunnot vapailta markkinoilta. Omilleen janoava saa etsiä mieleisensä asunnon itse, mutta hankintapäätöksen tekee palvelusäätiö.

Hankintoihin rahoitus tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA). Yksittäisiä asuntoja tarjoavat myös muut järjestöt ja yhdistykset.

Ritva Ahteneva muistuttaa, että lain mukaan kunnan on järjestettävä kehitysvammaiselle tämän välttämättä tarvitsematasumispalvelut.

Teksti ja kuvat: Eija Koivu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *