Mikä ihmeen valmennus?

Mitä tarkoittaa uudessa suunnitteilla olevassa vammaispalvelulaissa mainittu valmennus? Johanna Huhtala ja Anne Saarinen ovat perehtyneet valmennuksen käytännön toteutusmahdollisuuksiin. Tärkeitä näkökulmia on saatu myös juuri julkaistusta kenttäselvityksestä.

Yksi työtehtäväni Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on liittynyt viime syksystä lähtien uuden vammaispalvelulain valmennuspykälään.

Kokosimme aiheesta myös kenttäselvityksen, joka julkaistiin kesäkuussa 2023.

Tutustu kenttäselvitykseen Tietopankissamme

16.6.2023 julkaistun uuden hallitusohjelman mukaan vammaispalvelulain toimeenpano siirtyy kuitenkin edelleen ja sen on määrä tulla voimaan vasta lokakuussa 2024. Valmennusta ei siis vielä ole tarjolla tämän vuoden puolella suunnitelmista huolimatta.

Suurena apuna työskentelyssäni valmennuksen äärellä on ollut Tukiliiton vammaispalveluiden asiantuntija Anne Saarinen. Olemme yhdessä pohtineet, mitä valmennus tarkoittaa ja miten sitä käytännössä toimeenpantaisiin.

Pyysin Annea vastaamaan lyhyesti kysymyksiini valmennuksesta. Lait ja pykälät ovat joskus vaikeaselkoisia ja puuduttavia lukea. Tässä siis lyhyesti ja selkeäsanaisesti lääkettä tiedonjanoon:

Mitä valmennuksella tarkoitetaan uudessa vammaispalvelulaissa? 

Kun elämä muuttuu ja pitää opetella uusia asioita, voi niiden oppimiseen saada tukea. Valmennus on palvelu, jonka avulla opitaan uusia tietoja tai taitoja, tai totutaan toimimaan uudenlaisessa elämäntilanteessa. Myös kommunikaatiotaitoja täytyy joskus opetella. Valmennuksessa voidaan opettaa esimerkiksi viittomia tai kuvakommunikaatiota. 

Pidän siitä, että valmennuksen avulla voi valmistautua elämänkaaren eri vaiheisiin – esimerkiksi itsenäistyä lapsuudenkodista tai jäädä työtoiminnasta vanhuuseläkkeelle.

Anne Saarinen

Mitkä ovat henkilökohtaisesti omat suosikkisi tässä uudessa palvelussa?

Pidän siitä, että valmennuksen avulla voi valmistautua elämänkaaren eri vaiheisiin – esimerkiksi itsenäistyä lapsuudenkodista tai jäädä työtoiminnasta vanhuuseläkkeelle. Haasteena voi joskus olla ylipäätään se, että elämänkaaren eri vaiheet eivät toteudu tukea tarvitsevan ihmisen elämässä. Valmennuksesta voi olla tässä apua.

Tärkeää on myös, että kaikilla ihmisillä on käytössään keinoja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Niitä voidaan opetella valmennuksen avulla.

Kolmas suosikkini valmennuksen toteuttamisessa on se, että valmennus voi olla hyvinkin pitkäaikaista, jos oppiminen tapahtuu hitaasti.

Mitä hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien pitäisi erityisesti ottaa mielestäsi huomioon valmennuksen osalta? 

Hyvinvointialueiden pitäisi yrittää arvioida, minkä verran uudelle palvelulle on tarvetta ja tiedottaa aktiivisesti asiakkaille uudesta mahdollisuudesta. Voisi olla myös hyvä tehdä yhteistyötä nyt jo alueella toimivien yritysten kanssa ja aktivoida heitä tuottamaan myös valmennusta.

Palveluntuottajan taas on tärkeintä toteuttaa valmennus asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden pohjalta yksilöllisesti. Elämäntilanteet ja oppimisen tavat ovat kaikilla ihmisillä erilaisia. 

Kirjoittaja Johanna Huhtala työskentelee suunnittelijana Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnassa.