Siirry sisältöön

KOP-hankkeemme mahdollisti kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen

Kehitysvammaiset Osatyökykyiset Palkkatyöhön (KOP) -hanke mahdollisti työelämän osallisuuden ja työssä onnistumisen kokemukset 34:lle tukea tarvitsevalle asiakkaalleen. Työhönvalmentajat uskoivat asiakkaiden osaamiseen, tukivat heitä löytämään omia vahvuuksiaan ja kannustivat kohti palkkatyötä. Tarvittiin myös tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa.

KOP-hankkeen siirryttyä vuoden 2019 lopussa Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle, tartuimme tosissamme hankkeen mukanaan tuomaan mahdollisuuteen vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseen Pirkanmaalla. Työhönvalmennuksen kehittämisen ja vaikuttamistyön lisäksi halusimme etsiä palkkatyön vähintään 30 hankkeen asiakkaalle.

Hankkeena aikana työsopimuksen allekirjoitti 34 asiakasta. Heille löydettiin sekä määräaikaisia että toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita eri aloilta ja useimpia määräaikaisia työsuhteita jatkettiin työnantajan toiveesta. Syksyllä 2021 tehdyn selvityksen mukaan Pirkanmaalla on tällä hetkellä vajaa 90 palkallisessa työsuhteessa olevaa kehitysvammaista ihmistä, joten tähän suhteutettuna 34 työllistynyttä henkilöä on hyvä saavutus.

Palkkatyön hakeminen harjoitteluiden ja avotöiden sijaan on ollut tosi hyvä juttu. Kyllästynyt tekemään ilmaista työtä. Hyvää on ollut se, että on aktiivisesti oltu yhteyksissä ja haettu yhdessä työpaikkaa.

Asiakas

Hankkeen menestystekijöitä on useita. Yksi merkittävimmistä on ollut se, että työhönvalmentajat ovat uskoneet asiakkaiden kykyihin ja osaamiseen, tukeneet heitä löytämään omia vahvuuksiaan ja kannustaneet kohti palkkatyötä.

Uskoisin, että ilman työnhakijan osaamisen tunnistamista ja erityispiirteiden huomiointia työllistäminen ei olisi ollut mahdollista ja näin onnistunutta.

Yhteistyökumppani

Työhönvalmentajan työhön kuuluu oman asiakkaansa tunteminen ja hänen vahvuuksiensa hyödyntäminen ja näkyväksi tekeminen. Aina oma osaaminen ei ole tiedossa edes asiakkaalla itsellään. Ennen varsinaista työnhakua onkin tärkeää kartoittaa sekä vahvuudet että toiveet. Toiveita ja työurahaaveita läpikäytäessä yleensä hahmottuu myös se, millaista työtä asiakkaan kanssa olisi hyvä etsiä ja mikä täyttäisi hänen omat odotuksensa. Kun pohjatyö asiakkaan kanssa on tehty huolella, on helppo siirtyä seuraavaan vaiheeseen, työnantajayhteistyöhön.

Työnantajille tuen tarve on ollut välttämätön, jotta työ ja tekijä on yhä useammin saatu kohtaamaan.

Yhteistyökumppani

KOP-hankkeen työhönvalmennuksen pohjana ovat tuloksellisen työhönvalmennuksen laatukriteerit. Tuloksellisessa työhönvalmennuksessa työhönvalmentajan asiakkaita eivät ole ainoastaan palkkatöitä etsivät asiakkaat vaan myös heitä palkkaavat yritykset, esihenkilöt ja työryhmät. Mitä aktiivisempi työhönvalmentaja on asiakastyössään myös työnantajien kanssa, sitä paremmin asiakas kiinnittyy työyhteisöön ja työyhteisö häneen. Näin tehdyllä yhteistyöllä on merkitystä alkuinnostumisen jälkeen, ja se tukee asiakkaan töiden jatkumista työpaikalla.

Työhönvalmentajan rooli työnantajan ja työyhteisön tukena vaihtelee työpaikasta riippuen. Tärkeää on kuunnella työnantajan tarpeet ja toiveet työllistymiselle sekä käydä avointa keskustelua asiakkaan onnistumisista ja työn sujumisesta. Työnantajat saattavat tarvita tukea työhönvalmentajalta esimerkiksi työsopimuksesta ja tuntimääristä sopimisessa, perehdytyksessä, työtehtävien muotoilussa ja työyhteisön tukemisessa sekä uuden työntekijän ottamisessa mukaan työyhteisöön. Vuorovaikutuksen vahvistaminen asiakkaan ja muun työyhteisön välillä on tärkeää etenkin silloin, jos työpaikalla ei aiemmin ole ollut tukea tarvitsevaa työntekijää.

En voi kyllin korostaa sitä faktaa, että tällaisiin hankkeisiin osallistuminen on helpoin mahdollinen tapa yritykselle kantaa yhteiskunnallista vastuutaan ja avata muun työyhteisön silmiä ihmisten moninaisuuteen.

Asiakkaan työllistänyt työnantaja

Työelämän osallisuus ja työssä koetut onnistumiset ovat tärkeitä kokemuksia, vahvistavat hyvää itsetuntoa ja lisäävät onnellisuutta. Mahdollisuus työelämään on kaikkien oikeus. Meidän kokemuksemme on, että kun panostetaan oikeisiin asioihin, eli tulokselliseen työhönvalmennukseen ja tavoitteena on selkeästi palkkatyö, ei mikään estä kehitysvammaisia ihmisiä työllistymästä.

Onnellinen, hymyilevä työntekijä on myös paras käyntikortti yritykselle! Heitä yritykset ovat valmiita palkkaamaan, kun saavat siihen tukea. Jos kaiken tämän toteuttaminen on mahdollista lisäämällä laadukkaan työhönvalmennuksen resursseja, eikö se olisi sen arvoista?

KOP-hanke päättyi keväällä 2022. KVPS jatkaa työelämän osallisuuden vahvistamista monin eri keinoin ja uusien hankkeiden myötä:


Kirjoittajat Katri Hänninen, Minna Korpela ja Tomi Sillanpää työskentelivät KOP-hankkeessa.

Valokuva: Elina Leinonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on nyt Tukena-säätiö
Uudet yhteiset Tukenan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.tukena.fi
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on nyt Tukena-säätiö
Uudet yhteiset Tukenan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.tukena.fi