Konstit on monet – jokaisella puhevammaisella ihmisellä on oma tapansa kommunikoida
Tällä viikolla vietetään puhevammaisten viikkoa. Viikon aikana nostamme esiin erilaisia tapoja kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa sekä kommunikoinnin apuvälineitä. Puhetta korvaavat kommunikointikeinot ovat osa puhetulkkiemme ammattitaitoa.
Puhevammaisten viikon tarkoituksena on tuoda esiin puhevammaisten ihmisten omaa ääntä ja välittää tietoa puhevammaisuudesta. On myös tärkeää nostaa esiin onnistuneita apuvälineratkaisuja, joiden avulla puhevammaiset ihmiset voivat osallistua yhteiskunnan normaaliin toimintaan. Tänä vuonna puhevammaisten viikon teemana on ”minä kerron”.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnan lähtökohtana ovat ihmisoikeudet. Työtämme ohjaa YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Vammaissopimuksen mukaan jokaisella on oikeus kommunikoida esteettömästi sekä saada tietoa hänelle ymmärrettävässä muodossa. Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen perusta on ihmisen kunnioitus, oleminen ihminen ihmiselle.
Suomessa on arvioitu olevan noin 65 000 ihmistä, jolla on puhevamma. Heillä ei ole yhtä yhtenäistä kommunikaatiomenetelmää tai kieltä. Lähes jokaisella puhevammaisella on oma henkilökohtainen tapansa kommunikoida ja ilmaista itseään. Mikä sinulle on mieluisin tapa kertoa? Kirjoittaminen, laulaminen, tanssiminen, valokuvien katselu vai jokin muu tapa?
Esimerkkejä kommunikaation keinoista
Mitä tarkoittaa puhevamma?
Puhevammaisen ihmisen on vaikea pystyä puhumaan, puhe on epäselvää tai puhetta on vaikea ymmärtää. Kommunikointivaikeudet voivat olla synnynnäisiä esimeriksi kehitysvammaisuuteen liittyen tai ne voivat liittyä äkilliseen tai etenevään sairauteen. Puhevammaisella ihmisellä tarkoitetaan kuulevaa ihmistä, joka ei tule toimeen puheen avulla arjen kommunikointitilanteissa.
Kirjoittaja Nina Stenman toimii suunnittelijana Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä ja vastaa työssään puhevammaisten tulkkauksesta.
