Kommunikointi on ihmisoikeus!
Vuorovaikutus, kommunikointi ja kuulluksi tuleminen ovat ihmisen perustarpeita ja tämän vuoksi ihmisoikeuksia. Oikeus kommunikointiin perustuu moniin eri lakeihin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Arjessa avainasemassa on usein puhevammaisten ihmisten kanssa työskentelevä henkilöstö.
Kommunikointi on tunteiden, ajatusten ja tahdon ilmaisua. Se on valintojen tekemistä, oikeutta kieltäytyä ja sanoa ei, oikeutta päästä vuorovaikutukseen toisten kanssa, viestien välittämistä sekä yhteistä ymmärrystä.
Lait varmistavat oikeuksien toteutumisen
Oikeus kommunikointiin perustuu moniin eri lakeihin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Niiden tarkoituksena on varmistaa oikeuksien toteutuminen. Lakeja ja sopimuksia ovat esimerkiksi YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, Suomen perustuslaki ja Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista.
YK:n Yleissopimus korostaa kaikkien perusoikeuksien kuulumista vammaisille ihmisille sekä heidän täyttä tasavertaisuuttaan muiden ihmisten kanssa. Yleissopimuksen artiklassa 21 mainitaan vammaisten ihmisten mahdollisuus kommunikoida millä tahansa kommunikointikeinolla, esimerkiksi puhetta tukevilla tai korvaavilla keinoilla. Artiklaan on kirjattu myös tavoite helpottaa näiden kommunikointikeinojen käyttöä.
Suomen perustuslakiin on kirjattu Suomessa asuvien perusoikeudet. Perusoikeuksia ovat muun muassa yhdenvertaisuus ja sananvapaus. Laki vammaisten tulkkauspalvelusta sisältää yksityiskohtaisempia säädöksiä puhevammaisten perusoikeuksien toteuttamisesta. Sen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Laki mahdollistaa esimerkiksi puhevammaisten tulkkauspalvelun.
Työntekijät avainasemassa
Puhevammaisten ihmisten vuorovaikutuskumppaneina toimivat usein läheisten lisäksi erilaisten palveluiden työntekijät, esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun, päivätoiminnan tai asumisyksikön työntekijät. Tämän vuoksi työntekijöiden rooli ihmisoikeuksien toteutumisen varmistajana korostuu. Työntekijällä on vastuu vuorovaikutustilanteen muokkaamisesta siten, että puhevammaisen ihmisen oikeudet kommunikointiin toteutuvat.
Kuulostaa näin kirjattuna isolta vastuulta, mutta ei hätää, keinoja on saatavilla. Yksi tapa toimivaan vuorovaikutustilanteeseen on Tikoteekin LOVIT-muistisääntö. Muistisääntöön on koottu viisi elementtiä vuorovaikutuksessa kiinnitettäviin asioihin:
- Läsnäolo
- Odottaminen
- Vastaaminen
- Ilmaisun mukauttaminen
- Tarkistaminen
Onko muistisääntö sinulle tuttu? Mikä kohdista tuntuu sinusta haastavimmalta? Minulle LOVIT on tuttu työkalu. Itselleni haastavin elementti on odottaminen.
Lue lisää! LOVIT – avain onnistuneeseen kohtaamiseen
Lue lisää Kehitysvammaisten Palvelusäätiön puhevammaisten tulkkauksesta!
Puhevammaisten tulkkaus
Lue lisää puhevammaisten viikosta ja viikon tapahtumista!
Puhevammaisten viikko 3.–9.10.2022
Kirjoittaja Nina Stenman toimii suunnittelijana Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä ja vastaa työssään puhevammaisten tulkkauksesta.
