Henkilökohtainen budjetti käyttöön!

Henkilökohtainen budjetointi on yksilöllisen tuen toteutustapa, joka on jo pitkään herättänyt paljon kiinnostusta. Mitä se tarkoittaa ja miten henkilökohtainen budjetointi eli HB toimii keinona järjestää yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa omannäköistä apua ja tukea? Miten HB saadaan käyttöön?

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä on odotettu pitkään. Sen voimaantuloa on lykätty lain soveltamisalan tarkentamisen vuoksi. Jo hyväksytyn lain sisältöä ei pidä heikentää. Se pitää sisällään monia nykyistä parempia mahdollisuuksia ja keinoja järjestää sopivia ja oikea-aikaisia palveluita eri tavoin tukea tarvitseville ihmisille. Näistä hyviä esimerkkejä ovat valmennuksen ja erityisen osallisuuden tuen palvelut, tuettu päätöksenteko sekä vammaisten lasten palvelut. Laki ottaa osuvammin huomioon väliinputoajien tarpeet. Tavoitteena on saada lainsäädäntö vihdoin voimaan vuoden 2025 alusta lähtien.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen edistää HB:n käyttöönottoa. Keskustelua tästä ei ole vielä aloitettu. Nyt on sen aika.

Liian vähäiselle huomiolle on jäänyt hallitusohjelman linjaus henkilökohtaisen budjetoinnin edistämisestä. Keskustelua tästä ei ole vielä aloitettu. Nyt on sen aika. Muussa tapauksessa aika istuvalla hallituksella loppuu asian valmistelussa kesken. Tällä hetkellä viranomaiset ovat hyvin työllistettyjä vammaislainsäädännön muutoksen vuoksi. Sen vuoksi HB:n käyttöönoton valmistelulle on selkeä tarve varata lisää voimavaroja.

Taustalla pitkäjänteinen kehittämistyö

Kokemuksia HB:n toimivuudesta on kerrytetty lukuisissa henkilökohtaiseen budjetointiin keskittyneissä hankkeissa yli vuosikymmenen ajan. Uusin on ehdotus Suomen HB-mallista. Sen taustalla oli STM:n ohjaaman ja THL:n toteuttaman kattavan hanketyön (2020–2021) tulokset, tutkimus- ja selvitystyö sekä laaja yhteiskehittäminen.

Suomen HB-malli tarjoaa keinoja sosiaalipalvelujen järjestämiseen yksilöllisesti ja erilaiset elämätilanteet huomioivalla tavalla. Se lisää valinnanmahdollisuuksia. Tukea tarvitseva henkilö voi valita itselleen sopivat palvelut sekä vaikuttaa niiden toteuttamistapaan ja sisältöön. Ehdotus mallista on kirjoitettu soveltuvin osin hallituksen esityksen muotoon. Lain voimaantulon jälkeen sen täydentäminen HB:lla olisi helppoa. HB on otettavissa kokeiltavaksi ja käyttöön nopeasti.

Henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudet

Ihmisten avun ja tuen tarpeen taustalla on erilaisia elämäntilanteita ja -historioita, ympäristöjä, valmiuksia ja vahvuuksia. Henkilökohtaisella budjetilla valintoja voi tehdä itse valmiiden keskiarvovaihtoehtojen sijaan.

Henkilökohtaisessa budjetoinnissa keskiössä on henkilön oma arvio hänelle itselleen sopivasta avusta ja tuesta.

Toimintatavassa omien näkemysten rinnalle suunnitteluun ja toteutukseen saa tarvittaessa ohjausta, neuvontaa ja riittävää tukea joko lähi-ihmisiltä tai muulta luotettavalta taholta.  Näin palvelujen ’osumatarkkuus’ paranee ja ne vastaavat vaikuttavammin tuen tarpeeseen.

Henkilökohtainen budjetointi lisää osallisuutta omia palveluita koskevassa päätöksenteossa. Oma osallisuus päätöksissä lisää sitoutumista. Valinnanmahdollisuuksien lisäksi kyse on viime kädessä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Päämääränä ovat yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen vahvistaminen.

Hyvinvointialueiden näkökulmasta HB on järjestämistapa vaikuttavien ja ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämiseen. Joustavat keinot ja uudenlainen palvelumuotoilu ovat erityisen tarpeen tilanteessa, jossa väestörakenteen, – kehityksen ja maantieteen erot alueiden välillä ovat suuret.

Seuraavaksi on aika toimia

Henkilökohtainen budjetointi on mahdollisuus yksilöllisen tuen ja palveluiden järjestämiseen. Se on käytössä vain rajatusti muutamilla pilotointiin osallistuneilla hyvinvointialueilla. Mikään ei estä alueita ihmislähtöisten toimintamallien hyödyntämistä jo nyt. Laajemman ja hallitumman käyttöönoton tueksi tarvitaan valtakunnallisia toimia. Henkilökohtainen budjetointi on sovitettavissa osaksi uudistuvaa vammaislainsäädäntöä ja keino edistää sen toimeenpanoa. Seuraavaksi on tehtävä töitä asian eteen.

Laajemman ja hallitumman käyttöönoton tueksi tarvitaan valtakunnallisia toimia.

Tule kuulemaan henkilökohtaisesta budjetoinnista!

Lue lisää Suunnan sivuilta ja ilmoittaudu mukaan!
Suuntaamo – Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksia ja odotuksia

Käytännön esimerkkejä

Esimerkkitarinat kertovat toimivista tavoista järjestää yksilöllistä päiväaikaista toimintaa henkilökohtaisella budjetilla:

Jälkimmäinen avaa laajemmin Metropolian koordinoiman Avain kansalaisuuteen -hankkeen tuloksia, jonka piirrosvideolla kerrotaan, mistä HB:ssa on kyse. Vastaavasti useita kokemuksia on kerätty yhteen Etelä-Karjalasta Ihmislähtöinen HB -hankkeen videolle. Myös Etelä-Savossa HB:ta on kokeiltu. Sopiva-hankkeessa kehittyi toimiva tapa levittää ja juurruttaa asiakaslähtöistä työskentelyä HB-koordinaattorin tuella. Pirkanmaalla hahmoteltiin mallia, jossa HB-keskuksella olisi vastaavan kaltainen rooli toiminnan tukena. Lisäksi Etevan Silta omannäköiseen elämään -hankkeen kanssakulkijuuden mallissa kuvataan riippumattoman tukihenkilön roolia toimijuuden vahvistajana.

Kirjoittaja Petteri Kukkaniemi työskentelee kehittämispäällikkönä Suunta – Henkilökohtaisen budjetoinnin keskuksessa.

Valokuva: Elina Leinonen