Erityislapsille ja -nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa!
Erityislasten ja -nuorten vapaa-ajan toimintaa on tärkeää kehittää. Lapsi kasvaa ryhmässä, ja harrastukset lisäävät sosiaalista hyvinvointia. Vapaa-ajan toimintaa suunniteltaessa tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, yksilöllistä tukea ja lapsen äänen kuulemista.
Vapaa-ajan toiminnalla ja erilaisilla harrastuksilla voidaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvamista yhteiskuntaan. Harrastustoimintaan osallistuminen luo sosiaalista hyvinvointia, antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia saada uusia ystäviä, oppia uusia taitoja, kokea elämyksiä ja jännitystä.
Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua harrastuksiin. Yleisimpiä syitä lasten harrastamattomuudelle ovat etäisyys, hinta, matalan kynnyksen harrastusten puutuminen ja harrastusten liika sitovuus. Myös vamma tai sairaus voi olla esteenä harrastustoimintaa osallistumiselle.
Tietoa erityislasten harrastamisesta
Etelä-Karjalan alueella toimiva Yksi yhteinen lapsuus -hankkeemme keräsi tietoa erityislasten vapaa-ajan toimintoihin osallistumisesta harrastustoiminnan palveluntuottajilta ja vanhemmilta.
Palveluntuottajille suunnattuun verkkokyselyyn vastasi 16 Etelä-Karjalassa toimivaa seura- tai kulttuuritoimen, järjestöjen, yhdistysten sekä kaupungin tai kunnan toimijaa. Vanhemmille suunnattuihin haastatteluihin osallistui viisi 8–17 -vuotiaan erityislapsen tai -nuoren vanhempaa.
Yhteistyötä, yksilöllistä tukea ja lapsen äänen kuulemista
Selvitysten mukaan Etelä-Karjalassa tarjotaan erityislapsille monipuolista vapaa-ajan toimintaa niin harraste- kuin kilpatasolla. Monet harrastusryhmät ovat avoimia kaikille, osa toiminnasta on vain erityisryhmille suunnattu. Vanhempien mukaan erityislasten tarpeet huomioidaan paremmin heille suunnatuissa ryhmissä ja lasten on helpompi niihin osallistua.
Osa erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista hyötyy avoimista harrastusryhmistä ja saa kehittää sitä kautta omia taitojaan. Näissä ryhmissä korostuvat yksilöllinen tuki sekä ohjaajan taidot kohdata eritystä tukea tarvitseva lapsi osana avointa ryhmätoimintaa.
Sekä vanhempien että palveluiden tarjoajien mukaan harrastustoimintaa tulee edelleen kehittää. On tärkeää, että erityislasten ja -nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet olla mukana erilaisissa harraste- ja vapaa-ajan toiminnoissa toteutuvat.
Harrastustoiminnan kehittäminen edellyttää
- eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämistä ja vahvistamista
- riittävän koulutuksen ja osaamisen varmistamista
- vanhempien, lasten ja nuorten kuulemista harrastusten suunnittelussa.
Saara Häsä ja Aino Uusitalo (Metropolia AMK, 2021):
Erityislasten osallisuus vapaa-aikaan – Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä
Tutkimusta ei ole vielä julkaistu
Kirjoittaja Jenni Kerppola työskentelee projektipäällikkönä Yksi yhteinen lapsuus -hankkeessamme Etelä-Karjalan alueella.
