Ei kehittämistä ilman kokemusta! – Kokemusosallisuus ja henkilökohtainen apu

"Uskoisitko, että hyvinvointialueen vammaispalvelut ovat toimivia, jos niitä ovat suunnitelleet pelkästään ihmiset, jotka eivät kyseisiä palveluita käytä?" Lauri Kervinen pohtii blogissaan kokemuskehittämisen mahdollisuuksia ja listaa viisi teesiä kokemusosallisuuden edistämiseksi uusilla hyvinvointialueilla.

Suostuisitko menemään sellaisen taksikuskin kyytiin, joka tuntisi maailman parhaiten liikennemerkit, mutta ei olisi koskaan ajanut autoa? Suostuisitko menemään sellaisen lääkärin leikattavaksi, joka olisi lukenut viisi tusinaa asiaa koskevia kärkijulkaisuja, mutta ei olisi itse vielä koskaan leikannut? Menisitkö sellaisen uimaopettajan oppilaaksi, joka osaisi todella hyvin opettaa, mutta itse pelkäisi vettä?

Uskoisitko, että hyvinvointialueen vammaispalvelut ovat toimivia, jos niitä ovat suunnitelleet pelkästään ihmiset, jotka eivät kyseisiä palveluita käytä?

Lauri Kervinen

Onneksi näin ei tule olemaan, sillä hyvinvointialueiden järjestämisvastuuseen on tulossa muun muassa vammaisneuvostojen toiminta. Vammaisneuvostoilla pyritään varmistamaan vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Aluevaltuustoille tulee lisäksi tehtäväksi järjestää monimuotoisesti erilaisia keinoja asiakkaiden kuulemiseksi ja saamiseksi mukaan palveluiden kehittämiseen.

Osa sote-alueita valmistelevista rakenteista ja kuntayhtymistä onkin jo ennalta perustanut kokemuskehittäjäryhmiä. Pirkanmaan henkilökohtaisen avun yksikössä toimii osallisuusryhmä, joka koostuu laajasti henkilökohtaisen avun käyttäjistä. Ryhmä ottaa muun muassa kantaa yksikön tuottamaan materiaaliin ja erilaisten prosessien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ryhmän näkemykset välitetään myös Pirkanmaan henkilökohtaisen avun keskuksen ohjausryhmälle, joka valvoo sen toimintaa.

Keskustelimme henkilökohtaisen avun kokemuskehittämisestä viimeisessä Kupillinen keskustelua -verkkotapahtumassamme, jossa oli mukana sekä palveluiden käyttäjiä että ammattilaisia.

Viisi teesiä kokemusosallisuuden edistämiseksi hyvinvointialueilla

1. Osallistumista on tuettava joustavasti osallistujien tarpeiden ja voimavarojen mukaan.
2. Toiminnasta tiedottamisen tulee olla avointa ja läpinäkyvää.
3. Tavoitteiden tulee olla yhdessä suunniteltuja, kirjattuja, konkreettisia ja saavutettavissa.
4. Työn tulosten tulee näkyä niin osallistujille itselleen kuin ulospäin.
5. Osallistujien rekrytointiin on panostettava ja sitouduttava.

Monilla järjestöillä on kokemusta kokemustoiminnan kehittämisestä. Järjestöjen toiminnassa on myös mukana monipuolisesti kokemuskehittäjiä. Hyvinvointialueiden kannattaa siis huomioida järjestöt kokemustoiminnan kehittämisessä.

Kirjoittaja Lauri Kervinen kehittää henkilökohtaista apua yhteistyössä monien kumppaniemme kanssa.