Arjen taitoja yhdessä osa 1 – maltilla ja toistoilla

Erityisnuoren äiti ja erityisopettaja Kati Palsinajärvi kokoaa Arjen taitoja yhdessä -blogisarjaansa vinkkejä ja ideoita, kuinka erityistä tukea tarvitsevan lapsen arjen taitoja voi harjoitella yhdessä vanhemman kanssa. Ensimmäisen blogin teemana ovat peseytymiseen, pukeutumiseen ja ruokailuun liittyvät arkitaidot.

Arkitaidoilla (activities of daily living) tarkoitetaan taitoja, joiden avulla voi suoriutua peseytymisestä, pukeutumisesta, wc-käynneistä ja ruokailusta. Näiden taitojen opettelu on osalle lapsista helppoa, mutta osa lapsista tarvitsee paljon harjoitusta.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset oppivat asioita usein hitaammin ja pienissä osissa, joten arkitaitojen opettelu vaatii heidän läheisiltään enemmän tietoista ohjaamista. Arkitaitojen opettelu tapahtuu usein aikuista tai isompaa sisarusta havainnoimalla ja matkimalla.

Tärkeää on yhdessä tekeminen ja taitojen opettelu tavallisissa arjen toiminnoissa.

Aikuinen voi pilkkoa tekemistä pienempiin tehtäviin ja tekoihin. Esimerkiksi jos tekeminen on välipalan syöminen, niin tehtävä voi olla mandariinin kuoriminen, teko mandariinin syöminen ja tahdonalainen liike pureskeleminen. Kaiken meidän arkitekemisemme voi pilkkoa toiminnon eri tasoihin. Pienempien tekojen ja tehtävien oppiminen tukee isomman kokonaisuuden oppimista.

Yhdessä tehden, tukien ja toistaen

Omasta kokemuksestani parhaiten oppimista on helpottanut yhdessä tekeminen ja useat toistot. Vanhemman näyttämä malli ja lapsen mahdollisuus tehdä vanhemman kanssa yhdessä on hyvä tapa aloittaa taidon harjoittelu. Aikuinen voi sanoittaa tekemistään ja selittää lapselle, mitä missäkin vaiheessa tekee. Lapsen on myös hyvä päästä itse kokeilemaan ja tekemään, mutta mielestäni on tärkeää aikuisen vielä tässä vaiheessa seurata lapsen tekemistä.

Kehut pienistäkin onnistumista ja osataitojen oppimisista lisäävät lapsen itseluottamusta. Yhdessä voi myös hassutella ja oppia asioita leikin kautta.

Oman erityiseni kanssa omatoimista hampaiden pesua harjoiteltiin monissa eri vaiheissa. Lapsen omaa pesuosuutta lisättiin pienin askelin. Omatoimisen pesun jälkeen aikuinen usein tarkisti pesun. Myöhemmin lapsi pesi aamuisin itse hampaat, mutta iltaisin aikuinen lopuksi tarkisti pesutarkkuuden. Koin hyväksi, että vastuuta lisättiin pikkuhiljaa ja aikuinen oli pitkään lapsen tukena. Nyt erityiseni on jo nuori mies ja hän muistelee hammaspesuissa hauskinta olleen jutut ja tarinat, joita vanhemmat kertoivat tarkistaessaan hampaiden pesut. Toistoista syntyi myös rutiini, joka ilokseni näkyy jatkuvan nuoren miehen arjessa.

Peseytyminen ja hygieniasta huolehtiminen on pikkulapsivaiheessa vielä selkeästi vanhempien ohjeistettava. Lapsen kasvaessa taitoja tulisi päästä harjoittelemaan, jotta murrosiän herkässä ikävaiheessa omatoiminen peseytyminen olisi jo tuttua. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarve yksityisyyteen on huomioitava ja peseytymisen taitoja olisi harjoiteltava hyvissä ajoin.

Kuvien avulla opetellen

Arkitaitojen opettelussa ja taitojen ylläpitämisessä on hyvä käyttää apuna kuvallista tukea. Oman erityiseni kanssa meillä oli pesuhuoneessa kuva, jossa kerrottiin peseytymisjärjestys. Tämä kuva oli meillä käytössä useita vuosia ja se auttoi jäsentämään, missä vaiheessa pestään hiukset ja missä kainalot. Kuvan avulla peseytymisjärjestystä oli hyvä kertailla, vaikka peseytyminen sujui jo itsenäisesti. Kuvallinen tuki auttaa myös pukeutumisessa, aamu- ja iltatoimien etenemisessä sekä wc-käynnin opettelussa.

Kuvia ja toimintakortteja löytyy Papunetin materiaaleista ja Tampereen kaupungin neuropsykiatriset palvelut -sivuilta.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tulevaisuuden taitajat -kurssilla saa lisävinkkejä arkitaitojen opetteluun, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen positiivisen psykologian keinoin. Lue lisää syksyn 2022 kurssista!
Tulevaisuuden taitajat -verkkokurssi

Kirjoittaja Kati Palsinajärvi on erityisnuoren äiti ja kokemusasiantuntija, erityisopettaja ja toimintaterapiaopiskelija.