Siirry sisältöön

Turvallisesti ja sujuvasti uuteen kotiin

Muutto on eräs elämän suurista käännekohdista. Yksilöllinen muuttovalmennus tukee muuttajaa ja hänen läheisiään.

Muuttaminen herättää paljon kysymyksiä. Ovatko naapurit mukavia? Miltä kotini näyttää? Pystynkö jatkamaan harrastuksia? Saako uudessa kodissa keittää omat kahvit ja valvoa illalla niin myöhään kuin huvittaa?

Yksilöllinen muuttovalmennus on tarkoitettu muuttamiseen tukea kaipaavalle ja hänen läheisilleen. Muuttovalmentajana toimiva kuntoutusohjaaja Katri Puljula Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksesta kertoo, että valmennukseen hakeudutaan hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa.

− Joku suunnittelee muuttamista laitoksesta ryhmäkotiin, toinen taas lapsuudenperheestä omaan tuettuun asuntoon. Jokaisen tarpeet ovat erilaiset, joten myös valmennuksen pitää olla yksilöllistä ja räätälöityä.

Katri Puljulan mukaan valmennus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi puoli vuotta ennen suunniteltua muuttoajankohtaa.

Valmennukseen voi hakeutua oman kunnan vammaispalveluiden kautta. Vammaispalvelulain perusteella on mahdollista saada sopeutumisvalmennusta, johon myös muuttovalmennus kuuluu.

Valmennusta saa kommunikoimisen esteistä riippumatta. Tarvittaessa käytössä ovat tulkkipalvelut ja kommunikoimisen apuvälineet.

− Muuttajan omat ajatukset ja toiveet pyritään aina saamaan selville, Katri Puljula tähdentää.

Tarkka työnjako

Valmennus alkaa muuttajan elämäntilanteen ja tuen tarpeen perusteellisesta kartoittamisesta.

− Juttelemme esimerkiksi siitä, miksi ja kenen aloitteesta muuttoa on ryhdytty suunnittelemaan. Kuntoutussuunnitelma voi olla tarpeen päivittää, Katri Puljula sanoo.

Hänen mukaansa muuttaminen on aina elämän iso nivelvaihe, johon aivan jokainen haluaa valmistautua hyvin.

− Me niin sanotusti neurotyypilliset ihmiset pystymme käsittelemään muuttamisen ilot ja huolet kukin omine keinoinemme. Mutta kehitysvammaisille ja nepsy-piirteisille ihmisille tulisi mielestäni olla aina heidän halutessaan tarjolla tukea muuttamiseen.

Valmentajan avulla laaditaan yksilöllinen muuttosuunnitelma. Siinä sovitaan muun muassa tarkasta työnjaosta. Uudesta asuinpaikasta nimetään vastuuhenkilö, joka ottaa kopin muuttajan asioista.


Lisäksi kootaan konkreettinen muuttokansio. Se toimii myöhemmin henkilökunnan perehdyttämismateriaalina uudessa kodissa.

Yleensä muuttaja haluaa hyvissä ajoin hahmottaa, millaiselta tuleva koti ja sen lähiympäristö näyttävät.

− Usein vierailen ensin yksin uudessa asuinympäristössä ja otan valokuvia, joita sitten katselemme valmennuksessa. Muuton lähestyessä teemme yhdessä muuttajan kanssa tarpeellisen määrän tutustumiskäyntejä. Juttelemme naapureiden ja ohjaajien kanssa, Katri Puljula kertoo.

Moni muuttaja vie etukäteen uuteen kotiin itseään odottamaan jonkin mieluisan esineen: lempikahvimukin tai vaikka suosikkimaton.

Riskit kartoitetaan etukäteen

Tärkeässä roolissa valmennuksessa ovat niin ikään muuttajan läheiset. Myös heissä uusi elämänvaihe herättää monenlaisia, usein ristiriitaisiakin ajatuksia.

− Moni vanhempi miettii aivan ymmärrettävästi, miten aikuinen lapseni pärjää uudessa kodissaan ja saako hän varmasti riittävästi tukea. Käymme läheisten kanssa paljon keskusteluja esimerkiksi itsemääräämisoikeudesta. Ote on aina mahdollisimman ratkaisukeskeinen, Katri Puljula sanoo.

Yksi osa valmennusta on positiivinen riskiarviointi. Siinä mietitään hyvin realistisesti, mitä muuttamisesta voi seurata. Havaittuja pulmia pyritään ratkomaan jo etukäteen.

Huolenaiheisiin vastataan vahvistamalla tukea. Jos vaikkapa uusiin ohjaajiin luottaminen tuntuu muuttajasta erityisen vaikealta, valmentajan avulla järjestetään lisää tutustumismahdollisuuksia.

Jos taas jännittävintä on nukkuminen uudessa paikassa, voidaan tehdä yökyläily jo ennen muuttamista.

Lopulta koittaa odotettu hetki eli muuttopäivä. Valmentaja on useimmiten mukana.

− Saatan viettää muuttajan kanssa uudessa kodissa koko ensimmäisen päivän tutustumassa ihmisiin ja paikkoihin. Laitoksesta muuttava voi haluta mukaan alkuhetkiin tutun ohjaajan vanhasta asumisyksiköstä.

Uudet rutiinit vähitellen tutuiksi

Parhaimmillaan yksilöllinen muuttovalmennus varmistaa, että muuttaminen on sujuvaa ja turvallista. Kaikki tarvittava tieto muuttajan tarpeista siirtyy eteenpäin. Tuki ja palvelut jatkuvat saumatta myös uudessa kodissa.

Katri Puljulan mukaan usein on perusteltua, että muuttajan arjen rutiinit jatkuisivat aluksi mahdollisimman entisenlaisina. Kun koti ihmisineen tuntuu tutulta, on helpompi alkaa opetella uudenlaisia käytäntöjä ja aikatauluja.

Hyvin valmisteltu muutto saattaa aloittaa kokonaan uuden, antoisan vaiheen ihmisen ja hänen läheistensä elämässä.

− Kuntoutuminen voi saada vauhtia, ja elämä alkaa mennä monin tavoin eteenpäin. Tulee ehkä uusia kavereita, harrastuksia ja sisältöä arkeen. Entistä itsenäisempään asumismuotoon muuttanut saattaa tuntee suurta vapautta, Katri Puljula kuvailee.

Onnistuneessa muutossa kaikki osapuolet ovat toimineen yhdessä ja ymmärtäneet toisiaan. Muuttajan tuen tarpeeseen on vastattu koko prosessin ajan.

Yhteys valmentajaan ei katkea äkisti muuttamiseen, vaan tapaamiset jatkuvat tarpeen mukaan − aluksi useammin ja vähitellen harventuen.

− Sopivan hetken tultua tehdään loppuyhteenveto, Katri Puljula kertoo.

Teksti: Mari Vehmanen

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on nyt Tukena-säätiö
Uudet yhteiset Tukenan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.tukena.fi
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on nyt Tukena-säätiö
Uudet yhteiset Tukenan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.tukena.fi