Koulutus tuo arvostusta ja parantaa asiakkaiden asemaa

Henkilökohtainen apu on lain mukaan subjektiivinen oikeus. Kaksi vammaispalvelussa työskentelevää sosiaalityöntekijää kertoo ajatuksiaan henkilökohtaisesta avusta.

KVPS:n keväällä 2019 tekemän henkilökohtaisen avun kuntakyselyn perusteella avun myöntämiseen liittyy monenlaisia haasteita. Kuntakyselystä tehdyssä julkaisussa Siellä missä muutkin! – Henkilökohtaisen avun toteutuminen kehitysvammaisilla ihmisillä saa äänen kaksi kyselyyn osallistunutta vammaispalvelussa työskentelevää sosiaalityöntekijää.

Toinen julkaisuun haastatelluista sosiaalityöntekijöistä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä Päivi Hömppi. Hän uskoo, että sosiaalityöntekijän kouluttautuminen ja alan asioista perillä pysyminen on avain asiakkaan kuulluksi tulemiseen.

Hömppi tuntee kenttää sekä asiakastyön että tutkimuksen näkökulmasta, sillä hän tekee parhaillaan rakenteellisen sosiaalityön erikoistumisopintojen lopputyötä Jyväskylän yliopistoon. Jatko-opintojen myötä Hömppi on alkanut ajatella asioita laajemmin, eikä mieti asiakkaiden kohdalla yksittäisten palvelujen toteutumista vaan kokonaisuutta.

Hömppi kannustaa yksittäisten palvelujen myöntämisen sijaan pohtimaan, mitä asiakas tarvitsee, jotta tämä voisi elää omannäköistään hyvää elämää. Parasta hänen mukaansa olisi, jos yhteiskuntaa voitaisiin muuttaa niin, että peruspalvelut riittäisivät takaamaan kaikille hyvän elämän.

Vammaisalan esillä pitäminen ja tiedon lisääminen parantavat Hömpin näkemyksen mukaan myös asiakkaiden asemaa. Hömpin mukaan sosiaalialan heikko arvostus liittyy vuosikymmenten takaisiin asenteisiin. Sosiaalityötä pidettiin pitkään hyväntekeväisyystyönä. Asenteet ovat onneksi muuttumassa ja arvostus lisääntynyt muun muassa koulutusvaatimusten myötä.

Avustajien vaihtuvuus on ongelma

Toinen julkaisussa äänen saava sosiaalityöntekijä on Tampereen kaupungin vammaispalvelussa työskentelevä Riitu Nykänen. Tampereen alueella henkilökohtaisen avun hyvän ja riittävän toteutumisen yksi ongelma on avustajien suuri vaihtuvuus. Henkilökohtaisen avun kuntakyselyn mukaan ongelma on myös valtakunnallinen.

Nykänen kertoo, että asiakkailta tulee asiasta palautetta jatkuvasti. Hän arvelee, että vaihtuvuus johtuu arvostuksen puutteesta ja huonosta palkkauksesta, mutta myös työn luonteesta. Osa avustajista tekee työtä opiskelujen ohessa, ja joidenkin ura jää lyhyeksi, koska työ on vaativaa, eikä se sovellu kaikille. Vaikka vaihtuvuudelle on muitakin syitä kuin arvostuksen puute, Nykänen uskoo, että työnantajan tarjoama kouluttautumismahdollisuus voisi sitouttaa avustajia työhönsä.

Sosiaalialalla kiinnostus oman ammattialansa asioihin on Nykäsen mielestä työn tekemisen edellytys. Koska kenttä on laaja, on sosiaalityöntekijän opinnoissa mahdotonta käydä läpi esimerkiksi kaikkien alojen lainsäädäntöä. Opintojen tehtävä on opettaa kriittistä ajattelua ja tutkivaa työotetta, ja ne motivoivat pitämään ammattitaitoa yllä.

Nykänen on tehnyt koko työuransa kehitysvammaisten ihmisten parissa. Hän toivoisi lisää arvostusta vammaissosiaalityön kentälle. Nykänen kertoo, että opiskelleessaan yliopistossa vain harva alan opiskelijoista oli kiinnostunut vammaisten ihmisten asioista. Vammaisalaa tunnetaan Nykäsen mukaan edelleen huonosti ja alasta liikkuu myös virheellistä ja asenteellista tietoa. Hän uskoo, että tiedon lisääminen ja näkyvyys nostaisivat työn arvostusta.

Molemmat haastateltavat tsemppaavat kollegoitaan kouluttautumaan ja pysymään perillä omasta alastaan, sillä sitä kautta voi vaikuttaa asiakkaiden asemaan.

Kirjoittaja Marjaana Tunturi on terveyteen ja kehitysvammaisten ihmisten asioihin erikoistunut pirkanmaalainen vapaa toimittaja.

Tämä blogikirjoitus on osa henkilökohtaista apua käsittelevää juttusarjaa, joka on kokonaisuudessaan luettavissa keväällä 2020 ilmestyneessä Siellä missä muutkin! – Henkilökohtaisen avun toteutuminen kehitysvammaisilla ihmisillä -raportissa. Julkaisu pohjautuu kyselyyn, joka tehtiin kunnille vuonna 2019. Kyselyssä kartoitettiin kuntien näkemyksiä kehitysvammaisten ihmisten henkilökohtaisesta avusta. Lue juttusarjan muut tekstit klikkaamalla alla olevasta linkistä:

Tutustu Siellä missä muutkin! -raporttiin

kuva: Pixabay