Asiantuntijaryhmän tavoitteena palveluiden kestävä järjestäminen
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru asetti 20.12.2019 päätöksellään asiantuntijaryhmän valmistelemaan tarvittavat säännösehdotukset vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön koskien vammaisten henkilöiden osallisuutta sekä oikeussuojakeinoja palvelujen järjestämistavan valinnan yhteydessä.
Asiantuntijaryhmä on eduskunnan vastauksessaan Ei myytävänä -kansalaisaloitteeseen edellyttämä ryhmä. Asiantuntijaryhmän työ ajoittuu 7.1.-31.5.2020 väliselle ajalle. Ensimmäinen kokous on tämän viikon torstaina 16.1.2020. Sekä Ei myytävänä -kansalaisaloite että vammaisjärjestöt ovat saaneet edustuksen asiantuntijaryhmään. Minä olen myös sen jäsen.
Vammaisjärjestöt ovat tehneet yhdessä vaikuttamistyötä kehitysvamma-alan toimesta jo vuodesta 2010. Muut vammaisjärjestöt tulivat mukaan vuonna 2013. Vammaisten henkilöitten ja läheisten kielteisiä hyvinvointivaikutuksia, kokemuksia osattomuudesta ja voimattomuudesta sekä oikeussuojakeinojen puuttumisesta on koettu asumispalvelujen, henkilökohtaisen avun sekä Kelan puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelun ja lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksista. Olemme koonneet yhteen näitä kielteisiä hyvinvointivaikutuksia ja muita kokemuksia jo vuodesta 2008 lähtien.
Vammaisjärjestöjen Ei myytävänä-verkosto on kokoontunut säännöllisesti näihin päiviin asti ja suunnitellut sekä toteuttanut vaikuttamistoimintaa sekä tehnyt erilaisia selvityksiä asian tiimoilta.
Meillä on selvä näyttö siitä, että hankintalain mukainen julkisen hankinnan kilpailuttaminen on jyrkässä ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa. Vammaisyleissopimus on Suomessa saatettu voimaan lailla. Näin ollen vammaisyleissopimus on osa sitä ”lakia”, jota perustuslain 2§:n 3 momentissa säädetyn oikeusvaltioperiaatteen mukaan on ”tarkoin” noudatettava kaikessa julkisessa toiminnassa. Perustuslain 22 § myös velvoittaa julkisen vallan lukuun laskettavat tahot ( viranomaiset, tuomioistuimet ja muut julkisen vallan lukuun laskettavat elimet ) tulkitsemaan kaikkea kansallista oikeutta mahdollisimman pitkälti vammaisyleissopimuksen mukaisella tavalla, sellaisena kuin sen sisältö täsmentyy vammaisten oikeuksien komitean yleiskommenteissa ja muissa tulkintakannanotoissa. Yleissopimuksella on edelleen kyky saada vastaavalla tavalla etusija kotimaisiin säännöksiin nähden ristiriitatilanteissa kuin muillakin laintasoisesti voimaansaatetuilla ihmisoikeussopimuksilla.
Suomi on sitoutunut jo EU:n kautta vammaisyleissopimukseen vuonna 2011, kun EU ratifioi sopimuksen. Suomi ratifioi vuonna 2016 myös vammaisyleissopimuksen valinnaisen lisäpöytäkirjan, jonka mukaisesti velvollinen noudattamaan ko. sopimuksen noudattamista seuraavan komitean yleiskommentteja.
Vammaisyleissopimuksen artiklat ja komitean yleiskommentit asettavat Suomen kilpailuttamismenettelyt varsin outoon ja ristiriitaiseen valoon.
Olemme selvittäneet paljon myös kilpailuttamisen taloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia palvelujärjestelmän kehittymiseen. Meillä on paljon näyttöä siitä, että kilpailuttaminen keskeisenä järjestämistapana on raskauttanut kehitysvammaisten henkilöiden palvelujärjestelmää ja jättänyt omaishoidon, perhehoidon ja sekä ohjatun ja tuetun asumisen kehittämisen sivuosaan. Itse asiassa ne ovat kaikki vähentyneet. Puhumattakaan niistä lisäkustannuksista, joita on synnytetty erikoissairaanhoitoon kilpailutettujen palvelujen seurauksena. Näitä erikoissairaanhoitoon aiheutuneita lisäkustannuksia ei tunnisteta.
Vammaisten ihmisten hyvinvoinnin perusta on vakaa arki, jossa heidän tukenaan on osaava, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kykenevä henkilöstö. Vammaisten ihmisten elämänmittaisten, välttämättömien palvelujen järjestäminen julkisina hankintoina on aiheuttanut ja aiheuttaa monia hyvinvointimenetyksiä vammaisille henkilöille ja läheisilleen. Kilpailuttaminen on johtanut mm. asumisyksiköiden henkilöstön laajaan vaihtuvuuteen, koulutetun henkilöstön poistumiseen alalta sekä alalle hakeutuvien määrän vähenemiseen.
Vammaisten ihmisten tarvitsemia palveluja on kilpailutettu Suomessa viimeiset 12 vuotta. Kilpailuttamisen aikana pienet ja keskisuuret yritykset, kuten perheyritykset, ovat lähes kokonaan poistuneet markkinoilta. Yksityinen palvelutuotanto on voimakkaasti keskittynyt.
Työskentelemme asiantuntijaryhmässä kestävämmän vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämistavan puolesta.
Kirjoittaja Markku Virkamäki on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja.
