Vammaiset maahanmuuttajat yhteiskunnassamme

Vammaiset maahanmuuttajat ovat usein väliinputoajina yhteiskunnassamme. Perehdyttyäni eri toimijoiden työhön pakolaisten hyväksi, en voi olla muuta kuin kiitollinen heille.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on ollut tämän vuoden alusta mukana AMiD-hankkeessa, jossa on selvitetty vammaisten maahanmuuttajien ja pakolaisten tilannetta Suomessa. Minulla on ollut keväästä lähtien ilo tutustua tähän mielenkiintoiseen teemaan.

Suomi vastaanottaa vuosittain n. 1000 kiintiöpakolaista. He ovat henkilöitä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuvat pysyvästi ja eivät voi jäädä maahan, johon he ovat paenneet. Yleensä kiintiöpakolaiset ovat valittu YK:n leiriltä ja he ovat monesti haavoittuneita ihmisiä, joilla on vammoja tai mielenterveysongelmia. Katso lisätietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta tästä linkistä.

Tutkimustieto puuttuu

Tutkimuksellista tietoa vammaisista maahanmuuttajista Suomessa ei ole juuri lainkaan. Myöskään heidän määrästään ei ole tilastotietoa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa oli n. 360 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Jos käytetään sovelletusti sitä, kuinka yleisesti lasketaan vammaisten henkilöiden määrää väestöstä ja sovelletaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukuun, voidaan arvioida Suomessa olevan vaikeavammaisia maahanmuuttajia noin 3 600 henkilöä ja jollain tapaa toimintarajoitteisia jopa 50 000 henkilöä. Nämä luvut eivät kuitenkaan sisällä paperittomia siirtolaisia, jotka jäävät kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Voidaan siis tulla siihen lopputulokseen, että yhteiskunnassamme on runsaasti myös henkilöitä, joilla on vamma sekä maahanmuutto- tai pakolaistausta.

Tarjottu tuki on vielä riittämätöntä

Kotouttamislain tarkoituksena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä tukea oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.  Keskustellessani työntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa, kuulin, että läheskään aina asiat eivät mene niin kuin laissa on säädetty. Tarvitaan lisää mahdollisuuksia, jotta kotoutumiskoulutus olisi saavutettavaa ja tarvittavat tukitoimet olisivat riittävät. Osa henkilöistä on esimerkiksi joutunut odottamaan kielikoulutusta jopa 20 vuotta.

Vammaisilla maahanmuuttajilla on oikeus erilaisiin palveluihin, mutta he jäävät helposti ulkopuolelle, koska asettuvat maahanmuutto- ja vammaispalveluiden väliin. Monet tuki- ja hakuprosessit ovat vaikeita ja monimutkaisia. Vammaiset maahanmuuttajat ja heidän läheisensä eivät useinkaan tiedä mikä kaikki on mahdollista, koska heille ei ole tarjottu eri vaihtoehtoja. He eivät ehkä tiedä kuinka opiskella, koska siihen ei ole omassa kotimaassa ollut mahdollisuutta.

Miten me voisimme auttaa?

Keskustellessani kokemusasiantuntijoiden kanssa, moni kertoi, että kotouttamiskoulutuksen jälkeen he eivät ole päässeet opiskelemaan tai töihin, mikä harmitti heitä suuresti. Vaihtoehdoksi jää vain olla kotona tekemättä mitään. Kuinka voisimme hyödyntää heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan enemmän yhteiskunnassamme? He tarvitsisivat tuekseen ihmisiä, jotka voisivat kertoa esimerkiksi palvelujärjestelmästämme ja kuinka se viidakossa voi toimia.

Olen tässä kevään aikana kovasti pohtinut, kuinka itse voisin olla tukemassa maahan muuttaneita ihmisiä ja kuinka yhteiskuntamme voisi enemmän saada heitä osallistumaan kaikkeen yhteiskuntamme toimintaan. Vielä en ole omaa keinoani löytänyt. Olen jopa haaveillut siitä, että joku päivä pääsisin itse käymään ja ehkä auttamaan maihin, joissa pakolaiskriisi näkyy arjessa ja maiden rajoilla joka päivä. Tuota tilannetta ja elämää ei pysty ymmärtämään, jos ei sitä ole konkreettisesti kokenut ja nähnyt. Perehdyttyäni myös eri toimijoiden upeaan työhön pakolaisten hyväksi, en voi olla muuta kuin kiitollinen heille. Todellista lähimmäisen välittämistä ja jopa sankaruutta.

Kuinka sinä voisit tukea vammaista tai vammatonta maahanmuuttajaa?

Lue lisää AMiD-hankkeesta tästä linkistä.

Lisätietoa maahanmuutosta Tilastokeskuksen sivuilla: www.tilastokeskus.fi

Lisätietoa kotouttamislaista: www.finlex.fi

Lisätietoa vammaiselle maahanmuuttajalle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta tästä linkistä

Kirjoittaja Maisa Kosola työskentelee projektipäällikkönä kehittämistoiminnan hankkeisssa.