Sosiaalipalveluilla merkittävä rooli poikkeusaikoina

Meidän on yhdessä varmistettava se, että alan kehittämistyö jatkuu, ja että luomme jatkossakin mahdollisuuksia yhteiseen kehittämiseen, uusin ja innovatiivisiin palveluihin sekä vahvistamme asiakkaiden ääntä ja valinnanmahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen (20.3.2020) mukaan poikkeusoloissa on turvattava perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin. Myös poikkeusolojen aikana on huomioitava YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (Vammaissopimuksen) velvoitteet.

Monet sosiaalipalveluita käyttävät henkilöt, kuten useat vammaiset henkilöt, ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa. Vammaisten henkilöiden taloudelliset mahdollisuudet selvitä kriisitilanteista ovat heikommat, monet tarvitsevat tukea yhteisöön liittymiseen, jokapäiväisessä arjessa selviytymiseen ja omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimiseen.

Muuttunut arki haastaa

Vammaisalan toimijat tekevät tällä hetkellä merkittäviä tekoja mukauttaakseen toimintaansa yhtäkkiä muuttuneessa toimintaympäristössä: Asumisyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden päivä- ja työtoiminta on ollut keskeytettynä jo useita viikkoja. Tämä on merkinnyt kasvanutta työmäärää ja uudenlaisia toimintoja olemassa olevilla resursseilla asumispalveluissa. Samaan aikaan epävarmassa tilanteessa asukkaiden ja läheisten huoli on iso. 

Itsenäisesti asuvien vammaisten ihmisten arki on mullistunut, kun erilaiset päiväaikaiset ja vapaa-ajan toiminnot ovat loppuneet, eikä korvaavaa toimintaa ja tai kontaktia muihin ihmisiin välttämättä ole. Omaishoitajille tarjottavat omaishoidon vapaat tai muut hengähdystauot arjessa on toistaiseksi lopetettu tai vähennetty minimiin.

Digitaaliset palvelut eivät korvaa ihmistä

On tärkeää, että kriisin jälkeen nämä toimintaa koskevat supistukset eivät jää edes osittain voimaan, vaikka taloudellinen tilanne onkin haastava. Digitaaliset palvelut toimivat joissain olosuhteissa hyvin ja auttavat tukea tarvitsevia ihmisiä ja perheitä yli poikkeusajan, mutta ne eivät missään nimessä voi pitkäkestoisesti korvata em. sosiaalipalveluja. Joissain kohdin toki ne voivat toimia täydentävinä palveluina.

Vaikka vammaisalan toimijat ovat monin eri tavoin pystyneet nopeasti mukauttamaan toimintaansa ja tuottamaan erilaisia uusia tuen ja palveluiden muotoja, kuten auttavia puhelimia ja etätukea omaishoitoperheille, luo nykyinen poikkeustilanne patoutunutta palvelutarvetta sosiaali- ja vammaispalveluihin. Samaan aikaan sosiaalialan henkilöstön saatavuus on edelleen akuutti ongelma eikä nykyinen tilanne yhtään vähennä asian haastavuutta, kun henkilöstö tekee töitä entistä suuremman paineen alla.

Sosiaalialan toimijat ovat olennainen osa jälleenrakennusta

Koronaepidemialla on väistämättä vaikutuksia myös sosiaalialan henkilöstön hyvinvointiin ja saatavuuteen myös pidemmällä aikavälillä. Sosiaalialalla tehtävän työn merkitys korostuu entisestään koronapandemian aikana ja sen jälkeen.  Nyt on huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on edelleen mahdollisuudet tehdä työtä arvojensa mukaisesti, että työllä on jatkuvuutta nyt ja tulevaisuudessa.

Samaan aikaan keskustellaan siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia kriisillä on koko yhteiskuntaan ja miten paljon erilaisista palveluista ja tukimuodoista pitää tulevina vuosina leikata.  Sosiaalialan toimijat ovat olennainen osa jälleenrakennusta, mutta se edellyttää sitä, että alan toimijoille annetaan taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet jatkaa toimintaansa kriisin aikana ja sen jälkeen.  

Meidän on yhdessä varmistettava se, että alan kehittämistyö jatkuu, ja että luomme jatkossakin mahdollisuuksia yhteiseen kehittämiseen, uusin ja innovatiivisiin palveluihin sekä vahvistamme asiakkaiden ääntä ja valinnanmahdollisuuksia. On tärkeää, että YK:n Vammaissopimus luo edelleen toiminnan kehittämistä ohjaavan viitekehyksen. Jatkamme työtä sen eteen, että jokainen voi elää osana yhteisöä tehden itselle tärkeitä asioita.

Kirjoittajat: Kirsi Konola on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön varatoimitusjohtaja ja kehittämistoiminnan johtaja. Petra Rantamäki toimii kumppanuusjohtajana.