Puhevammaisten tulkkina mahdollistan sen, että ihmiset tulevat kuulluksi

19.1.2022

Karoliina Varjoranta löysi mieleisen työn monien vaiheiden ja sattumusten kautta. Nyt hän työskentelee puhetulkkina Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä ja varmistaa, että asiakkaamme tulevat kuulluksi.

Tulkkausurani on vielä hyvin aluillaan. Valmistuin puhetulkiksi lokakuussa 2020 ja huhtikuussa 2021 teinkin jo ensimmäisen tulkkauskeikkani Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä. Kaiken kaikkiaan tieni puhetulkiksi on ollut onnen sattumusten summa, tai ainakin siltä minusta tuntuu.

Miten minusta tuli puhetulkki?

Aiemmin työskentelin koulunkäynnin ohjaajana erityisten lasten ja nuorten kanssa yli kymmenen vuotta. Ohjaajan työn lisäksi työskentelin lastensuojelun puolella. Toimin siellä ammatillisena tukihenkilönä ja ratkaisukeskeisenä neuropsykiatrisena valmentajana.

Minulle on aina ollut tärkeää, että oppilaani ja asiakkaani tulevat kuulluksi.

Työskennellessäni koulussa sain tehdä yhteistyötä puheterapeuttien kanssa. Eräs puheterapeutti suositteli minulle puhevammaisten tulkkausalaa, josta en silloin ollut kuullutkaan. Tutustuin ammattiin, sen koulutukseen ja hain opiskeluihin saman tien.

Tieni puhetulkiksi on ollut onnensattumusten summa, tai ainakin siltä minusta tuntuu.
Karoliina Varjoranta

Tulkkauspalvelu on puhevammaisen ihmisen oikeus

Opiskellessani alaa havahduin usein miettimään kommunikointiin liittyviä epäkohtia, joita vielä tänäkin päivänä yhteiskunnassamme on. Esimerkiksi lasten oikeus saada tulkkauspalvelua päiväkotiin ja kouluun ei usein toteudu. Ala- ja yläkoulujen puhevammaiset oppilaat eivät yleensä saa opiskeluihin tulkkia, koska kunnan pitäisi kustantaa tämä palvelu. Kun nuori siirtyy jatko-opintoihin, tulkkauspalvelun tarjoaa Kela, jolloin palvelua on helpompi saada.

Tulkkauspalvelu on lakisääteistä palvelua, johon puhevammaisella ihmisellä on oikeus. Jos tulkkauspalvelua saisi jo peruskouluissa, puhevammaisten lasten kuulluksi tuleminen olisi itsestäänselvyys. Lapset oppisivat käyttämään tulkkia ja kommunikointi omilla apuvälineillä olisi luontevaa.

Jatko-opiskeluihin siirryttäessä puhevammaiset nuoremme olisivat itsetunnoltaan vahvempia ja heidän kommunikaatiomenetelmänsä olisivat vahvalla pohjalla. Nykyisin vasta jatko-opinnoissa aletaan opetella tulkin ja siten oman äänen käyttöä.

Tulkkauspalvelu on lakisääteistä palvelua, johon puhevammaisella on oikeus.
Karoliina Varjoranta

Mitä tulkki tekee ja millaista työtä se on?

Puhevammaisen tulkkaaminen on aina ainutlaatuista. Jotta toista ihmistä oppii ymmärtämään, se vaatii kuuntelutaitoa ja välillä pitkähermoisuutta niin asiakkaalta kuin tulkilta.

Uudesta tulkkaustilauksesta puhetulkki saa tiedon tulkkauskalenteriin. Tiedoista selviää tulkkausaika, -paikka ja aihe. Jokaisella asiakkaalla on oma profiilinsa, jossa kerrotaan tarkemmin mm. asiakkaan puhevammasta ja siitä, millaisia kommunikointikeinoja asiakkaalla on käytössä.

Kun tulkki saa uuden asiakkaan, hänellä on oikeus pyytää perehdytys. Silloin yleensä toinen tulkki ja uusi asiakas esittelevät millaisia kommunikoinnissa käytettäviä keinoja asiakkaalla on.

Tulkki mahdollistaa asiakkaan kuulluksi tulemisen ja tasa-arvoisen elämän yhteiskunnassa. Tulkkausta voi tarvita monissa paikoissa, kuten töissä, opiskeluissa, asioimisessa, harrastuksissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa.