Siirry sisältöön

Omaan kotiin muutto on kutkuttavan jänskä juttu

Muuttovalmennuksen tarkoitus on kehitysvammaisen nuoren tulevaan elämänmuutokseen valmistautuminen ja aikuisuuden tukeminen, kirjoittaa Leena Nuutila.

Muuttaminen on aina jännittävää, mutta kaikkein jännittävintä se on silloin, kun muuttaa omaan kotiin ensimmäistä kertaa. Jokainen nuori, niin vammainen kuin vammatonkin, kokee erilaisia haasteita itsenäistymisessä ja aikuistumisessa. Kehitysvammaisten nuorten kohdalla itsenäistyminen toteutuu hyvin yksilöllisesti.

Kehitysvammaisen perheenjäsenen muuttaminen omaan kotiin voi olla iso ja merkittävä elämänmuutos. Näin kaikki muutot ovatkin yksilöllisiä ja oman näköisiä prosesseja. Hyvän asumisen lähtökohtana on koti, jossa omaa elämää koskevia päätöksiä voi tehdä itse.

Itsenäisyys ei tarkoita yksin oloa tai yksin selviytymistä. Itsenäisyys on omien valintojen ja päätösten tekemistä. Itsenäisyyteen kuuluu oma elämäntapa eli asioiden tekeminen omalla tavalla.

Muuttovalmennuksen tarkoitus on kehitysvammaisen nuoren tulevaan elämänmuutokseen valmistautuminen ja aikuisuuden tukeminen. Muutto onnistuu usein kaikkien osapuolten kannalta sujuvammin, kun siihen on valmistauduttu yhteistuumin huolellisesti.

Parhaimmillaan valmentautuminen omaan kotiin muuttoon on silloin, kun uuteen kotiin ja sen yhteisöön tutustumiseen on riittävästi aikaa. Näin asumisyksikön henkilöstöllä ja muilla asukkailla on mahdollisuus tutustua uuteen asukkaaseen kaikessa rauhassa.

Itsenäisyys ei tarkoita yksin oloa tai yksin selviytymistä. Itsenäisyys on omien valintojen ja päätösten tekemistä.

Leena Nuutila

Muutto on hyppy tuntemattomaan, mutta siitäkin selvitään yhteistyössä

Itsemääräämisoikeuden tukeminen antaa usein nuorelle tarvittavaa itseluottamusta ja kykyä vaikuttaa oman arkielämänsä kulkuun. Onkin hyvä muistaa, että kehitysvammaisten nuorten itsenäistymistä ja itsemääräämisoikeutta voi tukea arjen työssä pienilläkin teoilla.

Valmennuksen tavoitteena voi olla arjessa tarvittavien taitojen kartoittaminen ja harjaannuttaminen. Valmennus suunnitellaan jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen.

Itsenäistymistä tuetaan ohjaamalla, neuvomalla, tukemalla sekä keskustelemalla yhdessä eteen tulevista arjen asioita. Asukkaan kanssa voidaan jutella sosiaalisista suhteista arkipäivän toiminnoissa esimerkiksi erilaisten viikko-ohjelmien avulla.

Valmennus suunnitellaan jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen.

Leena Nuutila

Tulevaisuuden toiveita ja haaveita, sekä tunneasioita ja sosiaalisia tilanteita on myös hyvä työstää yhdessä tuumin. Oikeanlainen tuki ja ymmärrys voivat ehkäistä pulmatilanteiden syntymistä. Tärkein itsenäistymistä edistävä toimi on auttaa ja tukea asukasta sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen siten, että hän itse voi kokea osallisuutta ja tehdä asioita mahdollisimman paljon itse. Arjen elämää ja mahdollisimman itsenäistä asumista voidaan helpottaa monilla erilaisilla apuvälineillä, kuten esimerkiksi ajastimilla ja kuvilla.

Elämä kantaa, joskus yllättävilläkin tavoilla

Vammaisen ihmisen mahdollisimman itsenäinen ja aktiivinen elämä vaatii pienin askelin etenemistä. Tärkeää on myös saada tietoja ja taitoja sekä harjoittelua tavallisimmissa arkielämän toiminnoissa, kuten vaatteiden valitsemisessa ja kaupassa käynnissä.

Arkielämässä toimimiseen tarvitaan voimavaroja. Ne voivat ilmetä kykynä tehdä asioita. Voimavarat voidaan käsittää hyvin monipuolisesti. Ne voivat olla taitoja, läheisistä ihmisistä muodostuva suojaverkko, kykyä tuntea erilaisia tunteita, kuten iloa tai surua, näyttää tunteensa sekä kykyä asettaa rajoja.

Arkielämässä toimimiseen tarvitaan voimavaroja. Ne voivat ilmetä kykynä tehdä asioita. Voimavarat voidaan käsittää hyvin monipuolisesti.

Leena Nuutila


Voimavaroiksi voi katsoa esimerkiksi positiivisen elämänasenteen. Kaiken kaikkiaan voimavarat voidaan nähdä sekä fyysisenä jaksamisena että psyykkisenä vahvuutena. Onkin tärkeää, että jokainen vammainen ihminen voisi saavuttaa elämässään optimaalisen autonomian, jota myös muut osaisivat kunnioittaa. Siksi on tärkeää tukea asumisen ja arjenhallinnan taitoja sekä turvata mahdollisimman itsenäisen asumisen onnistuminen.
Elämän mukanaan tuomat surut puolittuvat ja ilot monikertaistuvat, kun ne saa jakaa rakkaittensa kanssa.


Kirjoittaja Leena Nuutila toimii lehtorina Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hän oli työelämävaihdossa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnassa vuonna 2020.


Yksi kommentti artikkeliin “Omaan kotiin muutto on kutkuttavan jänskä juttu

  • OLEN MUUTTANUT OMAAN KOTIIN JA SILLOIN EI OLLUT TÄLLAISTA TOIMINTAA.
    OLISI VUOSI OLI 1985 OLEN KUITENKIN VAKUUTTUNUT ETTÄ MUUTTOVALMENNUS ON ERITTÄIN HYVÄ ASIA.

Vastaa käyttäjälle Ulka Topi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *