Minun työni
Tykkään, että luotetaan. Se lämmittää aina sydäntä. Toivon saavani tulevaisuudessa tehdä vaikuttamistoimintaa ja saada vammaisten ihmisten asioita enemmän näkyville.
Aloitin työt Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä Tampereella elokuussa 2015. Työssäni on kivaa se, kun saan tehdä itselle mielekästä työtä. Minun työtehtäväni koostuvat palautekoonneista, joita tulee Kehittämistoiminnan koulutuksista ja seminaareista. Palautekoonnit tarkoittavat sitä, että syötän paperisten palautteiden tiedot tietokoneelle. Palautekoontien lisäksi käyn myös pitämässä välillä puhujakeikkoja. Työssäni on parasta kivat työkaverit. Tykkään, että luotetaan. Se lämmittää aina sydäntä. Toivon saavani tulevaisuudessa tehdä vaikuttamistoimintaa ja saada vammaisten ihmisten asioita enemmän näkyville.
Työpäiväni
Työskentelen aina joka toinen viikko keskiviikkoisin ja perjantaisin. Työpäiväni kestää kuusi tuntia. Kun tulen töihin klo 9 aamulla, jätän ensin takin naulakkoon ja usein menen suoraan aamukahville. Kahvitauot ovat tärkeitä jutteluhetkiä. Paikalle tulevat ne jotka ehtivät. Joskus porukkaa on enemmän ja joskus vähemmän. Riippuu, ovatko työkaverit paljon matkatöissä vai toimistolla. Yritän aina muistutella muita, että tulisivat kahville. Kahvitauoilla näen työkavereita ja tutustun uusiin. Joskus mukana on vaikka tuntityöntekijöitä, joita en ole tavannut aikaisemmin. Puhumme kaikenlaisista aiheista. Minusta on kiva, että puhumme muustakin kuin työasioista.
Lounastauollakin voi vaikuttaa
Tärkeintä työpäivissäni ovat tietysti työtehtävät ja lounas. Lounaalla käymme vain ravintoloissa, joihin pääsee pyörätuolilla. Tykkään erityisesti toimiston lähellä olevasta Sasor-nimisestä ravintolasta. Siellä on tosi kivat tarjoilijat. Välillä käymme muissakin paikoissa. Samalla toimin vähän niin kuin esteettömyyskartoittajana. Tämä on tiedotustyötä ravintoloiden suuntaan.
Hyvä avustaja kuuntelee oikeasti
Minulla on töissä mukanani avustaja. Nyt olen avustajasysteemiin tosi tyytyväinen, sillä nykyiset avustajani kuuntelevat minua oikeasti ja ovat heti kärryillä. Kaikkea ei tarvitse alusta alkaen selittää joka kerta. Meidän työnjako on sellainen, että avustaja lukee palautekoonteja ja varsinkin niistä pitkiä, epäselviä sanoja, ja minä kirjaan palautteet meidän palautejärjestelmään tietokoneella. Avustaja auttaa takin riisumisessa ja pukemisessa ja hän asentaa kannettavan tietokoneeni telakkaan. Avustaja ei tee kuitenkaan varsinaisia työtehtäviäni. On hienoa, kun saan itse määritellä, missä kaikessa tarvitsen apua.
Haluaisin rohkaista kaikkia muitakin toimistotyöstä kiinnostuneita selvittämään mahdollisuuksia tehdä osa-aikaisesti töitä avustajan kanssa. Kannattaa ensin olla yhteydessä omaan sosiaalityöntekijään ja ehkä sitä kautta asiat lähtevät rullaamaan. Tietysti aina riippuu sosiaalityöntekijästä ja kunnasta, miten asiaan suhtaudutaan ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Mutta tsemppiä vaan matkaan!
Kirjoittaja Auli Leiniö työskentelee projektiassistenttina kehittämistoiminnassamme.