Siirry sisältöön

Lyhytaikainen huolenpito ja päiväaikainen toiminta huomioitava lakiuudistuksessa

Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen kuulemistilaisuudessa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö painotti joustavien, yksilöllisten palveluiden merkitystä.

Vammaispalvelulain (Valas) uudistamisesta järjestettiin 19.5.2021 neljäs avoin kuulemistilaisuus, jossa aiheena olivat lyhytaikainen huolenpito ja päiväaikainen toiminta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön puolesta puheenvuorot pitivät kehitämispäällikkö Katri Hänninen sekä lyhytaikaisen huolenpidon johtaja Anni Häme. Puheenvuoroissa yhdyimme Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenvuorojen sisältöihin.

Alla Anni Hämeen puheenvuoro koskien lyhytaikaista huolenpitoa sekä Katri Hännisen puheenvuoro koskien päiväaikaista toimintaa:

Lyhytaikaisen huolenpidon rooli on vahvistunut koronapandemian aikana

Lyhytaikaisella huolenpidolla on merkittäviä vaikutuksia perheiden arjen sujumiseen, jaksamiseen ja pärjäämisen kokemuksiin. Huolenpidolla edesautetaan vanhempien jaksamista usein hyvin sitovassa hoitotyössä ja siten lisätään lasten mahdollisuutta asua oman perheensä kanssa. Lain pykälä turvaa myös huoltajien ansiotyössä käymisen ja perheen toimeentulon hankkimisen.

Pykälässä tuodaan esille osallisuuden näkökulma, joka toteutuessaan antaa vammaiselle lapselle, nuorelle tai aikuiselle iänmukaiset tavoitteet huolenpidon sisällölle. Osallisuus lisää yhdenvertaisuutta muuhun väestöön nähden ja vahvistaa kiinnittymistä lähiyhteisöön.

Yksilölliset tarpeet määrittelevät huolenpidon sisällön, määrän, keston ja toetutustavan. Tämä haastaa palvelujärjestelmää kehittämään vaihtoehtoja, joilla vastataan hyvinkin erilaisiin tarpeisiin.

Lapsiperheiden tarpeet ovat erilaisia kuin itsenäistymässä olevien nuorten tai ikääntyvien vanhempien luona asuvien aikuisten. Kotiin tuotavat palvelut ja perhehoito ovat lapsiperheiden toivomia vaihtoehtoja. Lähiyhteisössä tapahtuva säännöllinen ryhmähoito oman ikäistensä kanssa luo mahdollisuuksia sosiaaliseen suhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Nuorilla ja aikuisilla korostuvat itsenäistymisen harjoittelu ja virkistäytyminen.

Tuettu päätöksenteko antaa työvälineet ja menetelmät selvittää yksilölliset tarpeet ja toiveet. Jotta vanhempien irrottautuminen huolenpitotehtävästään mahdollistuu, heidän tulee voida luottaa siihen, että lapsesta huolehditaan hyvin ja hän viihtyy. Perheiden jaksamista edesauttaa se, että heillä on ennakkoon tiedossa mahdollisuus saada hengähdystaukoja tarvittaessa. Laitoshoidon sijaan on oltava muita vaihtoehtoja heille, joilla on paljon monitahoisia tarpeita. Osaamisen varmistaminen ja yhteistyö vammaisen henkilön verkostoissa korostuvat. 

Oikeus lyhytaikaiseen huolenpitoon on jatkossa niillä, jotka vammansa vuoksi välttämättä sitä tarvitsevat ja tähän on varattava riittävät resurssit.  Kohderyhmän laajentuminen tuo merkittävää parannusta ns. väliinputoajaryhmille, kuten nepsy-oireita omaaville lapsille ja nuorille.

Pykälän perustelut antavat suunnan ohjata palvelujen toteuttamista ja kehittämistä. Lyhytaikaisen hoivan tulee olla joustavaa siten, että se kykenee vastaamaan perheiden muuttuviin tarpeisiin. Äkilliset tilanteet, esimerkiksi koronapandemia ja sen aiheuttama kuormitus perheissä ovat tilanteita, joihin sosiaalihuoltolain ja omaishoidon säännökset eivät ole riittävän hyvin kyenneet vastaamaan. Lyhytaikaisen huolenpidon täydentävä ja korvaava rooli on vahvistunut entisestään.

Päiväaikainen toiminta turvattava

On tärkeää, että kehitysvammaisten ihmisten päiväaikaisen toiminnan ja työtoiminnan palveluihin ei tule heikennyksiä kehitysvammalain poistumisen takia, vaan se huomioidaan vammaispalvelulain uudistuksessa.

  • On erittäin tärkeää, että jokaisella on oikeus saada mielekästä ja omiin tavoitteisiin tähtäävää päiväaikaisen toiminnan palvelua. Toiminnan tulee perustua vahvasti jokaisen yksilön itse asettamiin tavoitteisiin, vahvistaa osallisuutta sekä yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumista. Termi päiväaikainen toiminta ei kuvaa tarpeeksi hyvin toiminnan tarkoitusta ja tavoitetta ja sen vuoksi toiminnan nimen tulee olla osallisuutta tukeva toiminta.
  • Päiväaikaista toimintaa tulee järjestää kodin ulkopuolella ja sitä tulee olla tarjolla viitenä päivänä viikossa. Mikäli tästä määrästä tai toteuttamisen paikasta tehdään poikkeuksia, on niiden ehdottomasti perustuttava yksilön toiveisiin ja tarpeisiin ja oltava tarpeen mukaan muutettavissa joustavasti yksilön sen hetkisen tilanteen mukaan.
  • Joustavuuden tulee näkyä myös siinä, että eri palveluiden hyödyntäminen, kuten esim. päiväaikaisen toiminnan ja tuetun työn työhönvalmennuksen yhdistäminen, tulee olla mahdollista. Päiväaikaisessa toiminnassa on oltava yhteys työelämään yksilön tavoitteiden ja toiveiden niin vaatiessa ja siirtymä tuettuun palkkatyöhön tai sen lisääminen osittain henkilön elämään tulee olla mahdollista päiväaikaisen toiminnan palvelun tukemana ja lisäksi. Eri palvelut eivät saa olla toisiaan poissulkevia.
  • Päiväaikaisen toiminnan laadun turvaamiseksi on tärkeää kirjata lain perusteluihin Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan tekemät osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit. Tuetun työn työhönvalmennuksesta tulee säätää tämän lain valmennuksen ja tuen pykälässä tarkemmin. Työtoiminnasta on erittäin tärkeää säätää ennen kehitysvammalain kumoamista.
  • Palvelun järjestämistapaa valittaessa tulee ottaa huomioon asiakkaan toiminnalleen asettamat yksilölliset tavoitteet. Lain tulee mahdollistaa ja ohjata erilaisiin, myös uudenlaisiin tapoihin toteuttaa päiväaikaista toimintaa siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla täyttää toiminnalle asetetut tavoitteet. Tällaisia uudempia muotoja voivat olla esimerkiksi liikkuva päivätoiminta, etäpäivätoiminta tai muussa yksilöllisessä muodossa toteutettu toiminta.

Lisätietoja antaa

Anni Häme

lyhytaikaisen huolenpidon johtaja
puh. 040 7027 071
Tampere

Katri Hänninen

kehittämispäällikkö
puh. 040 1598 363
Tampere

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *