Kuinka estää perhettä putoamasta palveluverkosta?
Blogisarjani viimeisessä osassa esittelen ratkaisuehdotuksia siihen, että perheet eivät tippuisi palveluverkosta. Kirjoitukseni perustuu Edelläkävijät-toiminnassa vuonna 2021 tehtyyn ”Olen minä matkan varrella huhuillut apua” -selvitykseen.
Alla olevat ratkaisuehdotukset perustuvat siihen lähtökohtaan, että järjestelmälähtöisiä palveluja pyritään muuttamaan asiakaslähtöisemmiksi. Jokaisen yksittäisen ihmisen tai perheen tilanne on yksilöllinen, joten myös palveluita pitäisi räätälöidä tarpeita vastaaviksi. Tällöin yhteiskunta ei tulisi heittäneeksi resursseja hukkaan.
Moni vanhempi on kertonut esimerkiksi siitä, että heille on tarjottu perhetyötä, vaikka todellinen tarve olisi siivousavulle tai muutaman tunnin lapsenhoidolle.
Maisa Kosola
Kun joku toinen ihminen hoitaa siivouksen, jää vanhemmille enemmän aikaa olla lapsen kanssa. Lyhyt hoitohetki voisi mahdollistaa myös vanhemman oman harrastuksen tai keskittymisen hakemusten täyttämiseen. Tällaista palvelua kuitenkin harva on saanut, vaikka sitä kipeästi kaivattaisiinkin.
Ratkaisuehdotukset
Henkilökohtaisen budjetoinnin malli on kehitteillä. Siinä tukea tarvitseva ihminen itse yhdessä lähi-ihmisten kanssa on avainasemassa määrittämässä, mitkä palvelut tai muu tuki auttaisivat heitä heidän elämässään. Henkilökohtaisella budjetilla on mahdollista valmiiden vaihtoehtojen sijaan valita itse palvelut sovittujen reunaehtojen mukaisesti.
Lapsen tullessa täysi-ikäiseksi muuttuu myös palvelupolku. Yksi keino valmistautua lapsen täysi-ikäistymisen mukanaan tuomiin muutoksiin on yksilövalmennus. Yksilövalmennuksessa henkilö, joka vamman tai muun syyn vuoksi tarvitsee apua ja tukea, kartoittaa yhdessä valmentavan työntekijän kanssa elämäntilannettaan. Valmennus ja tuki elämän muutosvaiheissa tukee omannäköisen elämän suunnittelua ja toteutusta. Yksilövalmennus voi siis kohdistua myös laajemmin itsenäistymiseen, elämänhallintaan tai esimerkiksi opiskeluun, harrastuksiin tai työelämän taitoihin.
Digitaalinen tiedonkulku helpottaisi niin perheiden kuin työntekijöidenkin resursseja. Teknologia tarjoaa hyvät mahdollisuudet tiedon sähköiseen tallentamiseen ja liikutteluun. Perhettä koskevat olennaiset tiedot tulisi saattaa sähköisesti eri paikoissa toimivien, palveluista päättävien työntekijöiden käyttöön. Digitalisointi tukisi myös moniammatillista yhteistyötä. Asioita hoidetaan edelleenkin paljon papereilla ja lomakkeilla, puhelimitse ja tekstiviestein – tulostetaan, kopioidaan, lähetetään ja viedään toimistoihin.
Vammaisuuden perusteella myönnettävät palvelut ovat pirstaloituneet lukuisiksi toimenpiteiksi eri elämänvaiheissa ja elämänalueilla. Palvelujen ja tukitoimien koordinointi ja moniammatillinen suunnittelu varmistaisi nykyistä paremmin palvelujen kohdistamisen tarkoituksenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Perhelähtöisessä mallissa pitkäaikaiseen tarpeeseen myönnettäisiin pitkäaikainen palvelu niin, ettei sitä tarvitse hakea vuosittain uudelleen, mikäli lapsen tai perheen tilanne ei ole muuttunut.
Tuleeko perhe aidosti kuulluksi?
Blogisarjani pohjautuu niiden perheiden kertomuksiin, joiden tuki ja palvelut eivät olet kohdanneet palveluiden suurta tarvetta. Edelläkävijät-toiminnassa näitä yhteydenottoja tulee enenevissä määrin. Jos saisimme näille väliinputoajaperheille oikeanlaista tukea, hyödyttäisi se muitakin perheitä.
Myös työntekijät voivat kaivata oman osaamisensa vahvistamista näiden perheiden kanssa, koska tilanteet ovat monesti hyvin mutkikkaita. Kaiken tämän huomioiminen olisi erityisen tärkeää palveluita kehitettäessä.
Ennen palaverin aloittamista olisi jokaisen osapuolen hyvä miettiä, että mitä minä haluan viedä mukanani tähän kohtaamiseen. Kuinka haluaisin tulla itse kohdatuksi ja millä tavoin esitän asiani?
On hyvä muistaa 5K-sääntö, josta meistä jokainen, mutta erityisesti vanhemmat hyötyvät.
Maisa Kosola
5K = kysy, kuuntele, kunnioita, kehu ja kiitä.
Helposti saatamme unohtaa kaksi jälkimmäistä, mutta ne ovat itseasiassa hyvinkin olennaisia sen suhteen, kokeeko ihminen tulleensa aidosti kuulluksi kohtaamisessa.
Lue lisää Edelläkävijät-toiminnastamme!
Edelläkävijät
Tutustu Edelläkävijät-toiminnan selvitykseen, miksi perheet putoavat palveluverkosta!
Olen minä matkan varrella huhuillut apua
Kirjoittaja Maisa Kosola työskentelee projektipäällikkönä Edelläkävijät-toiminnassa.
