Isät hyvän elämän ja arjen asiantuntijoina

Hallitustemme isät – Timo Rintala, Petri Liukkonen, Jyrki Pinomaa, Veijo Lehtonen ja Keijo Linja – pohtivat erityistä tukea tarvitsevan lapsen isyyttä ja vanhemmuuden mukanaan tuomia vastuita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n hallitusten työskentelyyn he tuovat arvokkaan asiantuntemuksensa kehitysvammaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän perheidensä arjesta.

”Erityinen isyys on tuonut elämääni laajemman ymmärryksen ihmisyydestä”, Petri Liukkonen pohtii.

”Lapsemme aito ja luonnollinen suhde elämään on muokannut omia näkemyksiäni elämän perusteista ja erilaisista lähtökohdista”, Timo Rintala arvioi.

”Kaikkein parasta on varmasti ollut syväsukellus kehitysvammaisuuden ja kehitysvammaperheiden maailmaan ja sen myötä oma henkinen kasvu”, Jyrki Pinomaa jatkaa.

Isät kertovat, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmuus on opettanut ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja yksilöllisyyttä. Suhde lapseen on erityisen lämmin ja rakastava. Isät ovat oppineet iloitsemaan elämän pienistä asioista ja edistysaskeleista.

”Minulla on tyttäreeni lämmin ja läheinen suhde. Emme ole juhlineet kuutta ällää, mutta kaikki hänen taitonsa ovat olleet minulle juhlan aiheita”, Veijo Lehtonen toteaa.

”Suhteessamme korostuvat aitous, välittäminen sekä tunteiden osoittaminen puolin ja toisin. Isänä olo on tuonut vahvan kokemuksen, että vaikeistakin tilanteista selvitään, mutta siihen tarvitaan kaikki omat ja läheisten voimavarat”, Keijo Linja sanoo.

Oikeuksien puolustajia ja palveluiden kehittäjiä

Arki on ollut tasapainoilua tukea tarvitsevan lapsen, sisarusten, parisuhteen ja työelämän vaatimusten välillä. Isät jakavat yhteisen tunteen riittämättömyydestä: Miten rakentaa perheen haastavasta arjesta sujuvaa? Kuinka huomioida tasapuolisesti myös tukea tarvitsevan lapsen sisarukset? Mistä löytää kahdenkeskeistä aikaa parisuhteelle?

Erityisyyden tuoma jatkuva huoli on ollut isille yhteinen. ”Alkuun mieltä vaivasi huoli lapsen kehittymisestä ja tulevaisuudesta. Kun kaikki alkoi sujua, kasvoi huoli siitä ajasta, kun meitä vanhempia ei enää ole”, Timo Rintala pohtii.

Isät kertovat tuntevansa edelleen huolta, säilyykö heidän jo aikuistuneiden lastensa elämä hyvänä ja toteutuvatko heidän oikeutensa. Haasteellisena he pitävät myös palveluiden laatua ja lakisääteisten palveluiden järjestymistä. Isät näkevätkin tärkeäksi tehtäväkseen lastensa oikeuksien periksi antamattoman puolustamisen.

”Erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmuus on antanut mahdollisuuksia olla paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin vaikuttamassa siihen, että tietoisuus ja ymmärrys kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä elämästä ja yksilöllisistä tarpeista on kasvanut”, Jyrki Pinomaa toteaa.

Luottamustoimet Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n hallituksissa ovat tuoneet mahdollisuuden olla mukana kehittämässä tukea tarvitsevien ja heidän perheidensä palveluita sekä edistämässä ihmisoikeuksia. Tämän työn isät tuntevat tärkeäksi.

Juuremme määrittävät tapamme toimia

Niin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kuin Tukenankin hallitusten jäsenistä enemmistö on läheisiä, Kehitysvammaisten Tukiliiton nimeämiä järjestöaktiiveja.

”Nykyiset palvelumme ovat saaneet alkunsa omaisjärjestön tekemästä työstä. Ellei Tukiliitto olisi tehnyt runsaat 30 vuotta sitten selvitystä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä tarpeista sekä rohkeita päätöksiä heidän tilanteensa parantamiseksi, Kehitysvammaisten Palvelusäätiötä ja Tukenaa ei todennäköisesti olisi koskaan perustettu”, Timo Rintala muistelee.

Isät pitävät tärkeänä, että toimintamme perustuu edelleen tiiviiseen vuorovaikutukseen Tukiliiton kanssa. Yhteistyö vahvistaa yhteyttämme omaisjärjestötaustaamme ja pitää meidät kiinni juurissamme.

”Taustamme määrittelee meidät ja tapamme toimia. Se antaa meille sellaisen asiantuntijuuden, jollaista muilla ei ole. Sen ansiosta tunnemme kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä arjen ja tarpeet tavalla, joka voi olla vain omaisjärjestötaustaisella toimijalla”, Jyrki Pinomaa korostaa.

”Läheiset toimivat meillä hyvän palvelun tuntosarvina ja tietopankkina sekä auttavat palvelun tuottajaa pysymään ajan tasalla palvelutarpeiden monimuotoisuudesta”, Keijo Linja toteaa.

Läheisiä kuunnellaan ja kunnioitetaan

Isien mukaan palveluyksiköissämme kuullaan ja kuunnellaan läheisiä. Henkilöstön ja läheisten yhteistyö on molemmin puolin arvostavaa ja kunnioittavaa, yhdessä työskentelyä tukea tarvitsevan ihmisen parhaaksi.

”Toiminnan arvopohja määrittyy omaisjärjestön perustalta. Palveluja suunnitellaan ja tuotetaan pieteetillä huomioiden asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Palvelua tarvitsevien ja heidän perheidensä arvostus ja kunnioitus toteutuvat, kuten Tukiliitossa niiden on toivottu toteutuvan”, Petri Liukkonen kiteyttää.

”Läheisyhteistyö on avointa, rehellistä ja luottamuksellista, riittävän ajantasaista yhteydenpitoa puolin ja toisin. Iloisin mielin kerrotaan myös positiivisia asioita ja mukavia kuulumisia”, Veijo Lehtonen toteaa.

Timo Rintala pitää erityisen tärkeänä henkilöstön ja läheisten hyvää yhteishenkeä ja avointa vuorovaikutusta ongelmatilanteissa. Avainasemassa on riittävä, ajantasainen tiedonkulku.

Isät haluavat olla mukana jo itsenäistyneiden lastensa elämässä kuten kuka tahansa isä aikuisen lapsensa elämässä. Tehtäväkseen he näkevät myös lastensa asioiden asiantuntijana ja henkilöstön työn tukijana toimimisen. Petri Liukkonen kiteyttää isien yhteisen toiveen: ”Tulevaisuudessa näen tärkeänä olla mukana nuoremme elämässä sopivasti lähellä mutta sopivasti etäällä, jotta nuoren oma elämä voi toteutua. Olla läsnä ja lähellä, kun siihen on tarvetta.”

Valokuvat: Elina Leinonen