Arjen taitoja yhdessä osa 2 – Päivittäisiä taitoja yhdessä opetellen
Erityisnuoren äiti ja erityisopettaja Kati Palsinajärvi kokoaa Arjen taitoja yhdessä -blogisarjaansa vinkkejä ja ideoita, kuinka erityistä tukea tarvitsevan lapsen arjen taitoja voi harjoitella yhdessä vanhemman kanssa. Toisen blogin teemana ovat päivittäiset arkitaidot, kuten taloustyöt, pyykinpesu, kaupassa käynti, ruuan valmistus sekä rahan ja puhelimen käyttö.
Arkitaitoihin kuuluvat myös välineelliset arkitaidot (instrumental activities of daily living IADL), jotka tarkoittavat suoriutumista monista päivittäistoiminnoista. Niillä tarkoitetaan puhelimen käyttöä, kaupassa käyntiä, ruoan valmistusta, taloustöitä, pyykinpesua, liikkumista kulkuvälineillä, rahojen käsittelyä ja lääkkeistä huolehtimista. Nämä ovat taitoja, joiden oppiminen on osalle nuorista helppoa, mutta varsinkin erityisnuoret tarvitsevat paljon harjoittelumahdollisuuksia, toistoja ja rohkaisua.
Välineellisten arkitaitojen opetteluun sopii samantapainen toiminnan paloittelu ja asioiden opettelu pienin askelin kuin aiemmin kirjoittamassani blogissa mainittujen arkitaitojen opettelussa. Ruuanvalmistuksen osittainen osaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi taitoa lämmittää ruoka tai taitoa valmistaa ruoka esille nostetuista raaka-aineista.
Välineellisten arkitaitojen osittainen osaaminen on jo upea taito, joka tukee nuoren omatoimisuustaitojen kehittymistä.
Välineellisiä arkitaitoja nuori pääsee harjoittelemaan koulumaailmassa melko vähän riippuen toki nuoren koulupolusta. Oman kokemukseni mukaan erityisluokissa ehditään osittain näitä taitoja harjoitella, mutta ei riittävän paljoa, jotta oppiminen muuttuisi osaamiseksi. Kodin rooli onkin suuri välineellisten arkitaitojen harjoittelussa.
Vanhemman on hyvä tiedostaa, että arkitaitojen oppiminen vaatii aikaa ja paljon toistoja. Mielestäni taitojen harjoittelu sujuu parhaiten oman arjen keskellä ottamalla nuoret mukaan tekemään yhdessä.
Vaikka vanhempana itse tyhjentäisit tiskikoneen paljon nopeammin, niin nuoren tulee saada mahdollisuuksia kokeilla ja tehdä itse. Itse olen ainakin tarvinnut malttia sietää oman erityisnuoreni hitaampaa toimeen tarttumista ja tekemistä, sillä samassa ajassa olisin jo tehnyt homman moneen kertaan.
Pyykinpesun opettelussa meillä on ollut käytössä kuvallinen ohje, jonka mukaan erityisnuoreni osaa valita oikean pesuohjelman ja pistää pyykkikoneen päälle. Pyykinpesun opettelu on meillä kestänyt useita vuosia eikä kiukuttelulta ole vältytty. ”Miks mun pitää tää tehdä? Onks pakko?” –kysymyksiin olen saanut vastata usein. Vähän aikaa sitten nuoreni kuitenkin yllätti minut kertomalla, että ”pesin työpaitani, koska yhtään ei ollut puhtaana”. Harjoittelu tuotti siis tulosta.
Kaupassa asiointi sisältää monia vaiheita, joissa tulee harjoiteltua järkevää rahankäyttöä, suunnitelmallista ruuanlaittoa ja sosiaalista asiointia. Käteismaksun jäädessä vähemmälle pankkikortin käyttöönottoa ei kannata arastella. Nuorelle kannattaa avata kaksi tiliä, jotta korttitilillä ei tarvitse pitää kaikkia säästöjä. Korttitilillä voi pitää vain pienen summan rahaa, jotta rahankäyttö pysyy hallinnassa ja mahdollinen kortin katoaminen ei ole niin suuri vahinko. Vanhempi voi yhdessä nuoren kanssa harjoitella toimimista maksutilanteessa, lähimaksulla maksamista sekä miettiä, missä säilyttää turvallisesti mahdollisesti unohtuvaa tunnuslukua.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tulevaisuuden taitajat -kurssilla saa lisävinkkejä arkitaitojen opetteluun, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen positiivisen psykologian keinoin. Lue lisää syksyn 2022 kurssista!
Tulevaisuuden taitajat -verkkokurssi
Kirjoittaja Kati Palsinajärvi on erityisnuoren äiti ja kokemusasiantuntija, erityisopettaja ja toimintaterapiaopiskelija.
